A-
A+
Hyvinvointialueella on paljon sote-käytössä olevia kiinteistöjä, jotka vuokrataan kunnilta aluksi 3 vuodeksi. Siirtymäkauden jälkeen aluehallinto arvioi, mitä kiinteistöjä se tarvitsee ja kuinka suuria tiloja.
Terhi Rintala
”Kansalaisten mielestä palveluja pidetään hyvänä, jos ne ovat saatavilla.”
Terhi Rintala
Maaliskuun alusta lähtien kunnat eivät enää vastaa sote- ja pelastuspalveluista. Näiden julkisten palveluiden uusi järjestäjä ja tuottaja on hyvinvointialue.
Valtakunnallisena tavoitteena on, että palveluiden taso ja turvallisuus eivät heikkene järjestämisvastuun siirtyessä. Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.
Kuntien sote-kiinteistöt vuokrataan aluksi kolmeksi vuodeksi. Aluevaltuusto päättää jatkossa palveluverkon kehittämisestä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti viime vuoden lopulla tutkimuksen, jossa kysyttiin yli tuhannelta suomalaiselta, miten he arvioivat palvelujen saatavuuden ja laadun muuttuvan uusien hyvinvointialueiden perustamisen myötä.
Vain joka kymmenes suomalainen uskoo, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuus ja laatu paranevat omassa kotikunnassa kun hyvinvointialueet perustetaan. Erimielisyys kansan keskuudessa koskee lähinnä sitä, säilyvätkö palvelut ennallaan vai heikkenevätkö ne. Kansalaisten mielestä palveluja pidetään hyvänä, jos ne ovat saatavilla.
Suurinta huoli on terveyspalveluista. Kaksi viidestä arvioi niiden saatavuuden (40%) ja laadun (38%) heikkenevän. Joka kolmas (33%) uskoo, että muutoksia ei tapahdu ja joka kymmenes uskoo, että palvelut parantuvat nykyisestä. Tutkimuksessa joka kuudes (16%) ei osannut arvioida asiaa.
Sosiaalipalvelujen uhat koettiin hieman pienemmiksi kuin terveyspuolella. Pelastuspalvelujen osalta arviot olivat hieman muita osa-alueita myönteisempiä. Kriittisemmin koko muutokseen suhtaudutaan maaseudulla, missä palvelujen pelätään keskittyvän.
Valtakunnallisesti on linjattu, että palveluiden taso ei heikkene, mutta kansalaisten usko tähän tavoitteeseen ei tutkimuksen mukaan ole vahva.
Ehkä enemmän on kyse pelosta. Siitä, että palvelut keskitetään kauas ja niiden saatavuus heikkenee sitä kautta.
Luottamushenkilöiden ja päättäjien huolenaiheet ovat hieman laajemmat kuin palveluja pohtivien kansalaisten. Yksi suuri huolenaihe on alan henkilöstöpula.
Hoitajat ovat korona-aikana vaihtaneet sote-alalta muualle entistä tiuhempaan tahtiin. Kyse ei ole yksin Etelä-Pohjanmaasta, vaan hoitajapula koettelee koko Suomea.
Toinen keskeinen ongelma liittyy rahoitukseen. Sote-menot ovat kasvaneet koko 2000-luvun samaa tahtia kuin Suomi on ikääntynyt. Aluevaaleissa valittavat joutuvat käärimään hihansa saman tien ja etsimään ratkaisuja.
Kuntien kannalta yksi suurimmista kysymysmerkeistä on sote-kiinteistöjen kohtalo. Aluksi ne kaikki vuokrataan kunnilta kolmeksi vuodeksi. Kun määräaika päättyy, hyvinvointialue määrittelee, mitä kiinteistöjä se tarvitsee jatkossa käyttöönsä.
Kunnissa pelätään sitä, että niiden käsiin jää vanhenevaa kiinteistömassaa, jolle ei enää löydy käyttöä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Hyvinvointialueella on paljon sote-käytössä olevia kiinteistöjä, jotka vuokrataan kunnilta aluksi 3 vuodeksi. Siirtymäkauden jälkeen aluehallinto arvioi, mitä kiinteistöjä se tarvitsee ja kuinka suuria tiloja.
Terhi Rintala
”Kansalaisten mielestä palveluja pidetään hyvänä, jos ne ovat saatavilla.”
Terhi Rintala
Maaliskuun alusta lähtien kunnat eivät enää vastaa sote- ja pelastuspalveluista. Näiden julkisten palveluiden uusi järjestäjä ja tuottaja on hyvinvointialue.
Valtakunnallisena tavoitteena on, että palveluiden taso ja turvallisuus eivät heikkene järjestämisvastuun siirtyessä. Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.
Kuntien sote-kiinteistöt vuokrataan aluksi kolmeksi vuodeksi. Aluevaltuusto päättää jatkossa palveluverkon kehittämisestä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti viime vuoden lopulla tutkimuksen, jossa kysyttiin yli tuhannelta suomalaiselta, miten he arvioivat palvelujen saatavuuden ja laadun muuttuvan uusien hyvinvointialueiden perustamisen myötä.
Vain joka kymmenes suomalainen uskoo, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuus ja laatu paranevat omassa kotikunnassa kun hyvinvointialueet perustetaan. Erimielisyys kansan keskuudessa koskee lähinnä sitä, säilyvätkö palvelut ennallaan vai heikkenevätkö ne. Kansalaisten mielestä palveluja pidetään hyvänä, jos ne ovat saatavilla.
Suurinta huoli on terveyspalveluista. Kaksi viidestä arvioi niiden saatavuuden (40%) ja laadun (38%) heikkenevän. Joka kolmas (33%) uskoo, että muutoksia ei tapahdu ja joka kymmenes uskoo, että palvelut parantuvat nykyisestä. Tutkimuksessa joka kuudes (16%) ei osannut arvioida asiaa.
Sosiaalipalvelujen uhat koettiin hieman pienemmiksi kuin terveyspuolella. Pelastuspalvelujen osalta arviot olivat hieman muita osa-alueita myönteisempiä. Kriittisemmin koko muutokseen suhtaudutaan maaseudulla, missä palvelujen pelätään keskittyvän.
Valtakunnallisesti on linjattu, että palveluiden taso ei heikkene, mutta kansalaisten usko tähän tavoitteeseen ei tutkimuksen mukaan ole vahva.
Ehkä enemmän on kyse pelosta. Siitä, että palvelut keskitetään kauas ja niiden saatavuus heikkenee sitä kautta.
Luottamushenkilöiden ja päättäjien huolenaiheet ovat hieman laajemmat kuin palveluja pohtivien kansalaisten. Yksi suuri huolenaihe on alan henkilöstöpula.
Hoitajat ovat korona-aikana vaihtaneet sote-alalta muualle entistä tiuhempaan tahtiin. Kyse ei ole yksin Etelä-Pohjanmaasta, vaan hoitajapula koettelee koko Suomea.
Toinen keskeinen ongelma liittyy rahoitukseen. Sote-menot ovat kasvaneet koko 2000-luvun samaa tahtia kuin Suomi on ikääntynyt. Aluevaaleissa valittavat joutuvat käärimään hihansa saman tien ja etsimään ratkaisuja.
Kuntien kannalta yksi suurimmista kysymysmerkeistä on sote-kiinteistöjen kohtalo. Aluksi ne kaikki vuokrataan kunnilta kolmeksi vuodeksi. Kun määräaika päättyy, hyvinvointialue määrittelee, mitä kiinteistöjä se tarvitsee jatkossa käyttöönsä.
Kunnissa pelätään sitä, että niiden käsiin jää vanhenevaa kiinteistömassaa, jolle ei enää löydy käyttöä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Hyvinvointialueella on paljon sote-käytössä olevia kiinteistöjä, jotka vuokrataan kunnilta aluksi 3 vuodeksi. Siirtymäkauden jälkeen aluehallinto arvioi, mitä kiinteistöjä se tarvitsee ja kuinka suuria tiloja.
Terhi Rintala
”Kansalaisten mielestä palveluja pidetään hyvänä, jos ne ovat saatavilla.”
Terhi Rintala
Maaliskuun alusta lähtien kunnat eivät enää vastaa sote- ja pelastuspalveluista. Näiden julkisten palveluiden uusi järjestäjä ja tuottaja on hyvinvointialue.
Valtakunnallisena tavoitteena on, että palveluiden taso ja turvallisuus eivät heikkene järjestämisvastuun siirtyessä. Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.
Kuntien sote-kiinteistöt vuokrataan aluksi kolmeksi vuodeksi. Aluevaltuusto päättää jatkossa palveluverkon kehittämisestä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti viime vuoden lopulla tutkimuksen, jossa kysyttiin yli tuhannelta suomalaiselta, miten he arvioivat palvelujen saatavuuden ja laadun muuttuvan uusien hyvinvointialueiden perustamisen myötä.
Vain joka kymmenes suomalainen uskoo, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuus ja laatu paranevat omassa kotikunnassa kun hyvinvointialueet perustetaan. Erimielisyys kansan keskuudessa koskee lähinnä sitä, säilyvätkö palvelut ennallaan vai heikkenevätkö ne. Kansalaisten mielestä palveluja pidetään hyvänä, jos ne ovat saatavilla.
Suurinta huoli on terveyspalveluista. Kaksi viidestä arvioi niiden saatavuuden (40%) ja laadun (38%) heikkenevän. Joka kolmas (33%) uskoo, että muutoksia ei tapahdu ja joka kymmenes uskoo, että palvelut parantuvat nykyisestä. Tutkimuksessa joka kuudes (16%) ei osannut arvioida asiaa.
Sosiaalipalvelujen uhat koettiin hieman pienemmiksi kuin terveyspuolella. Pelastuspalvelujen osalta arviot olivat hieman muita osa-alueita myönteisempiä. Kriittisemmin koko muutokseen suhtaudutaan maaseudulla, missä palvelujen pelätään keskittyvän.
Valtakunnallisesti on linjattu, että palveluiden taso ei heikkene, mutta kansalaisten usko tähän tavoitteeseen ei tutkimuksen mukaan ole vahva.
Ehkä enemmän on kyse pelosta. Siitä, että palvelut keskitetään kauas ja niiden saatavuus heikkenee sitä kautta.
Luottamushenkilöiden ja päättäjien huolenaiheet ovat hieman laajemmat kuin palveluja pohtivien kansalaisten. Yksi suuri huolenaihe on alan henkilöstöpula.
Hoitajat ovat korona-aikana vaihtaneet sote-alalta muualle entistä tiuhempaan tahtiin. Kyse ei ole yksin Etelä-Pohjanmaasta, vaan hoitajapula koettelee koko Suomea.
Toinen keskeinen ongelma liittyy rahoitukseen. Sote-menot ovat kasvaneet koko 2000-luvun samaa tahtia kuin Suomi on ikääntynyt. Aluevaaleissa valittavat joutuvat käärimään hihansa saman tien ja etsimään ratkaisuja.
Kuntien kannalta yksi suurimmista kysymysmerkeistä on sote-kiinteistöjen kohtalo. Aluksi ne kaikki vuokrataan kunnilta kolmeksi vuodeksi. Kun määräaika päättyy, hyvinvointialue määrittelee, mitä kiinteistöjä se tarvitsee jatkossa käyttöönsä.
Kunnissa pelätään sitä, että niiden käsiin jää vanhenevaa kiinteistömassaa, jolle ei enää löydy käyttöä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely