Ylivallin nuorisoseura täyttää tänä vuonna 100 vuotta

Terhi Rintala

Ylivallin nuorisoseura sai vuodenvaihteessa uuden puheenjohtajan, kun Riitta Prinkkilä tarttui ohjaksiin. Anu Peltola ehti sitä ennen johtaa nuorisoseuraa parikymmentä vuotta.

– Yhteistä meillä on se, että olemme molemmat Ylivallista kotoisin, perheen ja elämän tänne perustaneita. Nuorisoseuran merkityksen kokee ehkä toisin, kun on saanut olla mukana lapsesta lähtien. Ymmärtää myöhemmin, kuinka tärkeitä jo lapsena koetut hetket ovat olleet, uusi puheenjohtaja pohtii.

Tämän vuoden piti olla juhlavuosi - ja sitä se on edelleen.

– Juhlinta vain on siirtynyt odottamaan turvallisempia aikoja. Meitä satavuotiaita on Jalasjärvellä muitakin. Myös Keskikylässä nuorisoseura täyttää sata vuotta tänä vuonna ja Ilvesjoella vuodet tulevat täyteen ensi vuonna.

Varhaista toimintaa

Ylivallin nuorisoseura perustettiin keväällä 1920. Nuorisoseuran perustajajäsenet olivat Eero Johannes Turja, Aapeli Vainio, Eero Luopajärvi, Helmi Koukkari, Laimi Leppäkoski, Saimi Niemelä, Eevi Fräntti, Viljo Sanasvuori ja Lempi Sanasvuori.

Vasta perustettu yhdistys toimi alusta lähtien tarmokkaasti. Kokouksia pidettiin kuukausittain. Niiden rakenne noudatti tiettyä järjestystä.

Kokouksissa alustettiin keskustelukysymys. Aiheena saattoi olla esimerkiksi nuorison käyttäytyminen, raittius tai kotiseutu. Yhteishenkeä kohotettiin laulamalla.

Kokoontumiset tapahtuivat kylän taloissa - Välimäessä, Hirsimäessä, Antilassa, Kujanpäässä, Haavistolla, Kuivamäessä, Mäkelässä, Taipaluksessa, Kasarilla, Fräntissä, Niemelässä tai Lampelassa.

Nuorisoseura sai oman paikan Viitalasta, jossa pidettiin esimerkiksi ohjelmallisia iltamia, pikkujouluja, kesäjuhlia, hiihtojuhlia ja pengalijuhlia. Uudenvuodenvastaanottajaisia pidettiin eri taloissa.

Seurala rakennetaan

Talot palvelivat nuorisoseuratapahtumien tyyssijoina aikansa, mutta oman talon puute muodosti pullonkaulan toiminnan kehittämiselle. Marraskuussa 1933 pidettiin Ylivallin Nuorisoseuran ja Ylivallin maamiesseuran yhteinen kokous talon rakentamisesta.

Kokouksessa syntyi päätös kahden seuran yhteisen talon rakentamisesta. Rakennustoimikunnan päätettäväksi jäi, rakennetaanko talo Navettavuorelle vai Nuorisoseuran ostamalle tontille.

Syksyllä 1934 saatiin jo kokoustaa Seuralassa. Oman talon valmistuttua pystyttiin pitämään entistä isompia tilaisuuksia.

Hiljaisten vuosien jälkeen uusi alku

Sotavuosien aikana Ylivallin nuorisoseuran toiminta oli niin vilkasta kuin niissä olosuhteissa oli mahdollista. Sota vaikutti kuitenkin seuran toimintaan. Monia toimivia jäseniä kaatui rintamalla.

Sotavuosien jälkeen toiminta oli vilkasta. 1950-luvulla se näkyi etenkin näytelmätoiminnassa. Esityksiä pidettiin Seuralassa ja niiden kanssa vierailtiin lähikunnissakin. Kuorma-auton lavalla kulkien, kuten sen ajan tapa oli. Kulissit kulkivat samalla kyydillä.

1960- ja 1970-luvuilla toiminta hiipui. Uusi toimintakausi alkoi vuonna 1981. Vanhojen perinteiden tilalle syntyi uusia. Etenkin lasten ja nuorten toiminta oli vilkasta Kalevan Nuorten kautta. Nuoret osallistuivat aktiivisesti erilaisiin kulttuurikilpailuihin.

Samaan aikaan tarjolla oli toisenlaisiakin haasteita. Nuorisoseura oli juuri lähettänyt opetus- ja kulttuuriministeriöön korjausavustushakemukset, kun tulipalo turmeli Seuralan sisätiloja vuonna 1982.

Rakennus- ja korjaustoiminta alkoi opetusministeriön avustuksella, jota saatiin pitkällä aikavälillä useana vuotena.

Pirunpesä avasi uuden ajan

Ehkä suurin muutos Ylivallin Nuorisoseuran 100-vuotisen historian aikana käynnistyi vuonna 1999, kun Isovuorella oleva hiidenkirnumainen aukko kaivettiin auki 13 metrin syvyyteen saakka. Leveyttä sillä on noin 14 metriä. Kaivaminen tapahtui Spede Pasasen toimesta, etupäässä hänen kustannuksellaan ja kylätoimikunnan avustuksella.

Pirunpesä alkoi kiinnostaa yleisöäkin, joka halusi päästä katsomaan isoa kalliomuodostelmaa. Pasasen kanssa sovittiin, että hiidenkirnua ryhdytään esittelemään matkailukohteena. Esittelytyöhön ryhdyttiin palkkaamaan väkeä.

Pirunpesä on ollut auki parikymmentä vuotta. Sinä aikana kävijöitä on ollut ympäri Suomea ja ulkomaita myöden.

– Vaikka Pirunpesälle on palkattu kesätyöntekijöitä, kaikki tämä tietysti vaatii paljon talkootyötä. Nuorisoseurojen toiminta pysyy hengissä niin kauan kuin jaksetaan tehdä töitä yhteiseksi hyväksi.

Juhlavuodelle oli suunniteltu monta mukavaa tapahtumaa, mutta niihin palataan myöhemmin.

– Elämää on koronan jälkeenkin, puheenjohtaja naurahtaa.