Vanhoille taloille korjaamalla uusi elämä

Kirsi Kuusisto

Vanhassa on vanhan sanonnankin mukaan ”vara parempi”. Vuosikymmenien, jopa vuosisatojen ikäinen talo voi merkitä omistajalleen tärkeää sukuhistoriaa tai arvoja, joita ei voi rahassa mitata.

Eivätkä kaikki vanhat talot ole hometaloja, vaan niistä voi saada kunnostamalla uusia, viihtyisiä koteja tai mökkejä. Peräseinäjoen Luomankylässä ainakin vanhoille Ala-Luoman ja Kalakosken taloille on luvassa uusi elämä, koska ne korjataan asuttaviksi. Vanhaa Koskiahonkin taloa mielitään korjata ja aika näyttää, saako sekin uudet asukkaat.

”Tämä talo on mun”

Peräseinäjokelaissyntyinen, nykyään Seinäjoen Pohjassa asuva Sari Hietikko (37) etsiskeli nettisivuilta mökkiä. Vastaan tuli vanha Ala-Luoman talo, jota myi Anttilan perikunta.

– Olin ajanut monet kerrat Luomantietä Juupakylään mummolaan, mutta en ollut edes huomannut tätä taloa. Ja kun sitten tulin tätä ensimmäistä kertaa katsomaan, ajoin ensin ohi. Pihaan tultuani tuli kuitenkin heti semmoinen tunne, että tämä talo on mun. Ajattelin, että teen tästä hienon ja näin mielessäni, minkälaiseksi kunnostan sen.

Kaupat vuonna 1696 rakennetusta, noin 200 neliön suuruisesta talosta tehtiin vuoden 2016 talvella. Autiotalona pitkään olleen talon piti Sarin mukaan raivata niin sisältä kuin ulkoakin. Vanha tiilikatto sai väistyä uuden tieltä. Purkutuomion saivat myös ikkunat ja lattiat sekä pihapiirin muutamat aitat. Seinät lämpöeristettiin. Suurin työ oli hänen mukaansa pihan kunnostamisessa, mutta muuten talon kunnostaminen ei hätkähdyttänyt. Pihassa on ollut lisäksi paljon nuorempi päärakennus, joka tuhoutui aikaisemmin tulipalossa.

– Halusin jättää taloon mahdollisimman paljon vanhaa, mikä on kunnostamisella käyttökelpoista, onhan Ala-Luoma yksi Peräseinäjoen vanhimpia taloja. Kaikkea ei mielestäni tarvitse laittaa uusiksi. Sen takia käytin esimerkiksi ovet ja karmit uudestaan, kertoo Sari.

Onpa yksi ovi löytänyt uuden käyttötarkoituksen jopa keittiön pöytälevynä. Ja vaikka osa yläkerran hirsiseinästä jouduttiin purkamaan, se toi mukanaan jotakin omistajalle mieluista: lattiaan asti ulottuvan ikkunan, josta aukeaa hieno kylämaisema.

Pihapiirissä on myös ulkorakennus, jonka saunan Sari on kunnostanut käyttökuntoon. Jokirannassa sijaitsevan aitan hän suunnittelee kunnostavansa yöpymispaikaksi ja pihasaunaksi.

Mieluisa yllätys sukuseuralle

Kun Ala-Luoman suvun jäsenet kuulivat talokaupasta, he luulivat, että uusi omistaja on aikeissa purkaa talon ulkorakennuksineen. Heille tuli mieleen, että ulkorakennuksen seinässä oleva kyltti pitää pelastaa. Niinpä he aikoivat irrottaa kyltin, jossa on teksti ”Luoma 1696” ja perustajan nimi ”Henrik Antinpoika”.

– Sanoin, ettei kylttiä mihinkään viedä, koska aion kunnostaa. Ala-Luoman suvun jäseniä on vieraillut talolla useasti. He ovat tuoneet minulle myös sukukirjoja, joita on ollut mielenkiintoista tutkia.

Perustajan nimessä on muuten nykyiseen omistajaansa liittyvä hauska yhteensattuma. Sarin 16-vuotias tytär on ”Antintytär”, koska hänen isänsä on Antti. Henrik on puolestaan Sarin 3-vuotiaan Elias-pojan toinen nimi.

Historiatietojen mukaan Luoman tila on ulottunut aina Alavudelle saakka. Sari Hietikko tietää myös, että Ala-Luoman talo on siirretty läheisestä jokirannasta nykyiselle paikalleen. Samalla se on ”käännetty” toiseen suuntaa, sillä vanhalla paikallaan se oli joensuuntaisesti. Sarilla on talosta alkuperäinen, vanha kartta.

Ala-Luoman talo on järjestyksessä jo neljäs Sarin kunnostama vanha talo. Hänen nykyinen asuintalonsakin on alun perin 1800-luvulta. Alan koulutusta hänellä ei ole, mutta sen näyttävät korvaavan valtava innostus ja alalla työskentelevien kavereiden neuvot. Kahden lapsen yksinhuoltajana ja iltaisin terminaalityöntekijänä aika on kuitenkin ”kortilla”.

– Otan tämän Ala-Luoman talon kunnostamisen niin sanottuna ikuisuusprojektina. Enkä halua luovuttaa, kun johonkin ryhdyn. Kovalla työllä saa haaveet toteutumaan, lottovoittoa kun saa odottaa, naurahtaa Sari.