A-
A+
Terhi Rintala
Lasse Vuorenmäki sanoo suoraan, että kaipaa ajokortin kakkosvaihetta perinteisellä tavalla takaisin.
– Autokoulunopettajan näkökulmasta se oli tehokas ja järkevä tapa toimia. Kun kuljettajilla oli jo kokemusta, pystyi auttamaan eteenpäin ja neuvomaan. Tuore kuski ei vielä pysty ottamaan kaikkea tietoa vastaan, kun on niin paljon uutta opeteltavaa.
Ajokorttiuudistuksen myötä rataharjoittelun tilalle tuli simulaattori.
– Simulaattorin suurin ongelma on se, että jos ei kokeile liukkailla ajoa ihan oikeissa olosuhteissa, ei ymmärrä pelätä. Se johtaa liian suuriin tilannenopeuksiin ja virheratkaisuihin.
Vuorenmäki toimi pitkään autokoulunopettajana. Yrittäjä hänestä tuli 3,5 vuotta sitten. Ajovalmennus Lasse Vuorenmäki palvelee kaikenlaisia kuskeja.
– Erityisesti mielessäni olivat pitkään ajaneet, aktiiviset kuskit. Monelle tekisi hyvää liukkaan kelin harjoittelu. Kun on ajanut paljon, pystyy ottamaan vastaan ohjeita ja siirtämään ne käytäntöön.
Liukkaan kelin ajoharjoittelussa moni löytää itsesuojeluvaiston. Se on Vuorenmäen mielestä hyväksi.
– Pelottaviin tilanteisiin ei edes joudu, kun itsesuojeluvaisto tulee esiin. Se terävöittää aistit ja pistää toimimaan viileän rauhallisesti pelottavassakin tilanteessa. Jos eteen tulee hirvi, mitä voin tehdä? Mitä ehdin tehdä? Näitä asioita voi harjoitella ja miettiä ennen kuin tositilanne on käsillä.
Syksy on hyvää aikaa valmentautua talveen ja liukkaisiin.
– Jos huonot kelit jännittävät ja pelottavat, harjoittelu tuo varmuutta ja vie pelkoa pois. Moni joutuu ajamaan joka tapauksessa esimerkiksi työmatkaa, vaikka kelit pelottaisivat.
Ajovalmennus lähtee perusasioista. Ajoasento on oikea, etäisyys rattiin hyvä ja ajo-ote vakaa.
– Jos kädet ovat yhdeksän ja kolmen kohdilla, ratista saa vakaan otteen. Silloin pystyy pitämään auton hallinnassaan parhaiten.
Vuorenmäki muistuttaa, että katse pitää aina olla menosuunnassa.
– Ei sivulla, eikä takaviistossa. Vilkaista voi, mutta katse pitää suuntautua eteenpäin.
Katseen suunta täytyy säilyä myös silloin, kun liukkailla perä lähtee heittämään ja autoa on vaikea saada haltuun.
– Pitää tietää, mihin on menossa ja sen jälkeen yrittää viedä autoa siihen suuntaan. Yksinkertainen totuus on, että auton peräpää tulee aina mukana.
Hätääntyessään tulee helposti tehneeksi liian suuria korjausliikkeitä. Paras konsti on laskea nopeutta heti, kun tien pinta alkaa näyttää ja tuntua liukkaalta.
Vuorenmäki sanoo, että moni ajattelee nykyautojen avusteisten ominaisuuksien auttavan jo sellaisenaan.
– Pitää kuitenkin muistaa, että auto ei aja itseään. Kuski on se, joka ajaa.
Jos luottaa liikaa teknisiin ominaisuuksiin, ei kehitä omia taitojaan ajajana.
– Ajonvakautuslaitteista on apua, mutta tärkeämpää on pitää tilannenopeus oikeana ja käyttää omaa harkintaansa. Suurin syy onnettomuuksiin on ratin ja penkin välissä.
Timo Seppälä osti Jalasjärven harjoitusradan vuonna 2009 Ajoharjoitteluratasäätiöltä. Itse rata täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
– Olin aikoinaan tekemässä ajoharjoittelurataa. Silloin ei toki tullut mieleen, että joskus ostaisin tämän itselleni, toimitusjohtaja Timo Seppälä hymähtää.
Säätiön aikana Seppälä teki ajoharjoitteluradalla konehommia ja tuurasi tarvittaessa Matti Tenkulaa.
Toimintaa ylläpitää Etelä-Pohjanmaan Ajoharjoittelurata Oy. Seppälällä on myös muuta yritystoimintaa.
Jalasjärven ajoharjoitteluradalla pääsee edelleen opettelemaan ja testaamaan taitojaan liukkaalla kelillä. Radalla on kaksi ympärivuotista teräspeltipäälysteistä liukasaluetta, suora ja kaarre. Lisäksi talvisin on käytössä jäädytettyjä maapohjaisia harjoitusalueita.
– Ennen ajokorttiuudistusta asiakaskäyntejä oli vuosittain noin kolme tuhatta. Nyt määrät ovat pudonneet tuhanteen.
Kesäisin käytetään mäntysaippuaa. Syksyisin ja keväisin liukkaus tehdään lääkeöljyn avulla.
– Mitään ei mene maastoon. Luontoa ei sotketa, Ritva Seppälä sanoo.
Mäntysuopa levitetään teräspeltipäällysteelle. Sen jälkeen sitä kastellaan.
– Vettä käytetään mahdollisimman vähän, Timo Seppälä selvittää.
Ajokorttiuudistuksen myötä iso osa nuorista ajaa kortin jo 17-vuotiaana opetusluvalla.
– Monilla kertyy etenkin maantieajoa, mutta huonolla kelillä ei lähdetä harjoittelemaan. Siksi ennen ajokorttia tuntuma Suomen sääoloihin voi jäädä ohueksi.
Ajokorttiuudistuksen myötä osan ajotunneista voi suorittaa simulaattorilla, mikä on vähentänyt rataharjoittelua rajusti.
– Ongelma on siinä, että simulaattori ei kerro, miten itse reagoi liukkaalla kelillä. Tuntuman tiehen ja käsissä olevaan autoon saa vain käytännön kokemuksen kautta.
Ritva Seppälä sanoo, että ajokorttiuudistus on siirtänyt ison osan vastuusta vanhemmille.
– Paras vaihtoehto olisi opetella sekä radalla että simulaattorin kanssa. Silloin saisi parhaat puolet kummastakin. On tärkeää, että turvallinen elämä jatkuu ajokortin saamisen jälkeen.
Euroopasta kuuluu jo, että ajokorttiuudistuksissa ollaan palaamassa vanhaan. Myös vakuutusyhtiöt ovat heränneet asiaan.
– OP-Pohjola antaa auton kaskovakuutuksesta 20 prosentin alennuksen, jos on tehnyt harjoittelua radalla, Ritva Seppälä antaa esimerkin.
Sitä ennen moni ajoharjoittelurata joutuu tukalaan taloudelliseen tilanteeseen. Suurin syy on ajokorttiuudistus.
Erityisen hyvänä Seppälät pitävät sitä, että aikaisemmin harjoitteluradalle tultiin omilla ajoneuvoilla.
– Silloin oppi käyttämään nimenomaan omaansa, eikä autokoulun autoa, Ritva Seppälä perustelee.
– Arvostan myös autokoulujen asennekasvatusta. Sillä on ollut iso merkitys, Timo Seppälä jatkaa.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Terhi Rintala
Lasse Vuorenmäki sanoo suoraan, että kaipaa ajokortin kakkosvaihetta perinteisellä tavalla takaisin.
– Autokoulunopettajan näkökulmasta se oli tehokas ja järkevä tapa toimia. Kun kuljettajilla oli jo kokemusta, pystyi auttamaan eteenpäin ja neuvomaan. Tuore kuski ei vielä pysty ottamaan kaikkea tietoa vastaan, kun on niin paljon uutta opeteltavaa.
Ajokorttiuudistuksen myötä rataharjoittelun tilalle tuli simulaattori.
– Simulaattorin suurin ongelma on se, että jos ei kokeile liukkailla ajoa ihan oikeissa olosuhteissa, ei ymmärrä pelätä. Se johtaa liian suuriin tilannenopeuksiin ja virheratkaisuihin.
Vuorenmäki toimi pitkään autokoulunopettajana. Yrittäjä hänestä tuli 3,5 vuotta sitten. Ajovalmennus Lasse Vuorenmäki palvelee kaikenlaisia kuskeja.
– Erityisesti mielessäni olivat pitkään ajaneet, aktiiviset kuskit. Monelle tekisi hyvää liukkaan kelin harjoittelu. Kun on ajanut paljon, pystyy ottamaan vastaan ohjeita ja siirtämään ne käytäntöön.
Liukkaan kelin ajoharjoittelussa moni löytää itsesuojeluvaiston. Se on Vuorenmäen mielestä hyväksi.
– Pelottaviin tilanteisiin ei edes joudu, kun itsesuojeluvaisto tulee esiin. Se terävöittää aistit ja pistää toimimaan viileän rauhallisesti pelottavassakin tilanteessa. Jos eteen tulee hirvi, mitä voin tehdä? Mitä ehdin tehdä? Näitä asioita voi harjoitella ja miettiä ennen kuin tositilanne on käsillä.
Syksy on hyvää aikaa valmentautua talveen ja liukkaisiin.
– Jos huonot kelit jännittävät ja pelottavat, harjoittelu tuo varmuutta ja vie pelkoa pois. Moni joutuu ajamaan joka tapauksessa esimerkiksi työmatkaa, vaikka kelit pelottaisivat.
Ajovalmennus lähtee perusasioista. Ajoasento on oikea, etäisyys rattiin hyvä ja ajo-ote vakaa.
– Jos kädet ovat yhdeksän ja kolmen kohdilla, ratista saa vakaan otteen. Silloin pystyy pitämään auton hallinnassaan parhaiten.
Vuorenmäki muistuttaa, että katse pitää aina olla menosuunnassa.
– Ei sivulla, eikä takaviistossa. Vilkaista voi, mutta katse pitää suuntautua eteenpäin.
Katseen suunta täytyy säilyä myös silloin, kun liukkailla perä lähtee heittämään ja autoa on vaikea saada haltuun.
– Pitää tietää, mihin on menossa ja sen jälkeen yrittää viedä autoa siihen suuntaan. Yksinkertainen totuus on, että auton peräpää tulee aina mukana.
Hätääntyessään tulee helposti tehneeksi liian suuria korjausliikkeitä. Paras konsti on laskea nopeutta heti, kun tien pinta alkaa näyttää ja tuntua liukkaalta.
Vuorenmäki sanoo, että moni ajattelee nykyautojen avusteisten ominaisuuksien auttavan jo sellaisenaan.
– Pitää kuitenkin muistaa, että auto ei aja itseään. Kuski on se, joka ajaa.
Jos luottaa liikaa teknisiin ominaisuuksiin, ei kehitä omia taitojaan ajajana.
– Ajonvakautuslaitteista on apua, mutta tärkeämpää on pitää tilannenopeus oikeana ja käyttää omaa harkintaansa. Suurin syy onnettomuuksiin on ratin ja penkin välissä.
Timo Seppälä osti Jalasjärven harjoitusradan vuonna 2009 Ajoharjoitteluratasäätiöltä. Itse rata täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
– Olin aikoinaan tekemässä ajoharjoittelurataa. Silloin ei toki tullut mieleen, että joskus ostaisin tämän itselleni, toimitusjohtaja Timo Seppälä hymähtää.
Säätiön aikana Seppälä teki ajoharjoitteluradalla konehommia ja tuurasi tarvittaessa Matti Tenkulaa.
Toimintaa ylläpitää Etelä-Pohjanmaan Ajoharjoittelurata Oy. Seppälällä on myös muuta yritystoimintaa.
Jalasjärven ajoharjoitteluradalla pääsee edelleen opettelemaan ja testaamaan taitojaan liukkaalla kelillä. Radalla on kaksi ympärivuotista teräspeltipäälysteistä liukasaluetta, suora ja kaarre. Lisäksi talvisin on käytössä jäädytettyjä maapohjaisia harjoitusalueita.
– Ennen ajokorttiuudistusta asiakaskäyntejä oli vuosittain noin kolme tuhatta. Nyt määrät ovat pudonneet tuhanteen.
Kesäisin käytetään mäntysaippuaa. Syksyisin ja keväisin liukkaus tehdään lääkeöljyn avulla.
– Mitään ei mene maastoon. Luontoa ei sotketa, Ritva Seppälä sanoo.
Mäntysuopa levitetään teräspeltipäällysteelle. Sen jälkeen sitä kastellaan.
– Vettä käytetään mahdollisimman vähän, Timo Seppälä selvittää.
Ajokorttiuudistuksen myötä iso osa nuorista ajaa kortin jo 17-vuotiaana opetusluvalla.
– Monilla kertyy etenkin maantieajoa, mutta huonolla kelillä ei lähdetä harjoittelemaan. Siksi ennen ajokorttia tuntuma Suomen sääoloihin voi jäädä ohueksi.
Ajokorttiuudistuksen myötä osan ajotunneista voi suorittaa simulaattorilla, mikä on vähentänyt rataharjoittelua rajusti.
– Ongelma on siinä, että simulaattori ei kerro, miten itse reagoi liukkaalla kelillä. Tuntuman tiehen ja käsissä olevaan autoon saa vain käytännön kokemuksen kautta.
Ritva Seppälä sanoo, että ajokorttiuudistus on siirtänyt ison osan vastuusta vanhemmille.
– Paras vaihtoehto olisi opetella sekä radalla että simulaattorin kanssa. Silloin saisi parhaat puolet kummastakin. On tärkeää, että turvallinen elämä jatkuu ajokortin saamisen jälkeen.
Euroopasta kuuluu jo, että ajokorttiuudistuksissa ollaan palaamassa vanhaan. Myös vakuutusyhtiöt ovat heränneet asiaan.
– OP-Pohjola antaa auton kaskovakuutuksesta 20 prosentin alennuksen, jos on tehnyt harjoittelua radalla, Ritva Seppälä antaa esimerkin.
Sitä ennen moni ajoharjoittelurata joutuu tukalaan taloudelliseen tilanteeseen. Suurin syy on ajokorttiuudistus.
Erityisen hyvänä Seppälät pitävät sitä, että aikaisemmin harjoitteluradalle tultiin omilla ajoneuvoilla.
– Silloin oppi käyttämään nimenomaan omaansa, eikä autokoulun autoa, Ritva Seppälä perustelee.
– Arvostan myös autokoulujen asennekasvatusta. Sillä on ollut iso merkitys, Timo Seppälä jatkaa.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Terhi Rintala
Lasse Vuorenmäki sanoo suoraan, että kaipaa ajokortin kakkosvaihetta perinteisellä tavalla takaisin.
– Autokoulunopettajan näkökulmasta se oli tehokas ja järkevä tapa toimia. Kun kuljettajilla oli jo kokemusta, pystyi auttamaan eteenpäin ja neuvomaan. Tuore kuski ei vielä pysty ottamaan kaikkea tietoa vastaan, kun on niin paljon uutta opeteltavaa.
Ajokorttiuudistuksen myötä rataharjoittelun tilalle tuli simulaattori.
– Simulaattorin suurin ongelma on se, että jos ei kokeile liukkailla ajoa ihan oikeissa olosuhteissa, ei ymmärrä pelätä. Se johtaa liian suuriin tilannenopeuksiin ja virheratkaisuihin.
Vuorenmäki toimi pitkään autokoulunopettajana. Yrittäjä hänestä tuli 3,5 vuotta sitten. Ajovalmennus Lasse Vuorenmäki palvelee kaikenlaisia kuskeja.
– Erityisesti mielessäni olivat pitkään ajaneet, aktiiviset kuskit. Monelle tekisi hyvää liukkaan kelin harjoittelu. Kun on ajanut paljon, pystyy ottamaan vastaan ohjeita ja siirtämään ne käytäntöön.
Liukkaan kelin ajoharjoittelussa moni löytää itsesuojeluvaiston. Se on Vuorenmäen mielestä hyväksi.
– Pelottaviin tilanteisiin ei edes joudu, kun itsesuojeluvaisto tulee esiin. Se terävöittää aistit ja pistää toimimaan viileän rauhallisesti pelottavassakin tilanteessa. Jos eteen tulee hirvi, mitä voin tehdä? Mitä ehdin tehdä? Näitä asioita voi harjoitella ja miettiä ennen kuin tositilanne on käsillä.
Syksy on hyvää aikaa valmentautua talveen ja liukkaisiin.
– Jos huonot kelit jännittävät ja pelottavat, harjoittelu tuo varmuutta ja vie pelkoa pois. Moni joutuu ajamaan joka tapauksessa esimerkiksi työmatkaa, vaikka kelit pelottaisivat.
Ajovalmennus lähtee perusasioista. Ajoasento on oikea, etäisyys rattiin hyvä ja ajo-ote vakaa.
– Jos kädet ovat yhdeksän ja kolmen kohdilla, ratista saa vakaan otteen. Silloin pystyy pitämään auton hallinnassaan parhaiten.
Vuorenmäki muistuttaa, että katse pitää aina olla menosuunnassa.
– Ei sivulla, eikä takaviistossa. Vilkaista voi, mutta katse pitää suuntautua eteenpäin.
Katseen suunta täytyy säilyä myös silloin, kun liukkailla perä lähtee heittämään ja autoa on vaikea saada haltuun.
– Pitää tietää, mihin on menossa ja sen jälkeen yrittää viedä autoa siihen suuntaan. Yksinkertainen totuus on, että auton peräpää tulee aina mukana.
Hätääntyessään tulee helposti tehneeksi liian suuria korjausliikkeitä. Paras konsti on laskea nopeutta heti, kun tien pinta alkaa näyttää ja tuntua liukkaalta.
Vuorenmäki sanoo, että moni ajattelee nykyautojen avusteisten ominaisuuksien auttavan jo sellaisenaan.
– Pitää kuitenkin muistaa, että auto ei aja itseään. Kuski on se, joka ajaa.
Jos luottaa liikaa teknisiin ominaisuuksiin, ei kehitä omia taitojaan ajajana.
– Ajonvakautuslaitteista on apua, mutta tärkeämpää on pitää tilannenopeus oikeana ja käyttää omaa harkintaansa. Suurin syy onnettomuuksiin on ratin ja penkin välissä.
Timo Seppälä osti Jalasjärven harjoitusradan vuonna 2009 Ajoharjoitteluratasäätiöltä. Itse rata täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
– Olin aikoinaan tekemässä ajoharjoittelurataa. Silloin ei toki tullut mieleen, että joskus ostaisin tämän itselleni, toimitusjohtaja Timo Seppälä hymähtää.
Säätiön aikana Seppälä teki ajoharjoitteluradalla konehommia ja tuurasi tarvittaessa Matti Tenkulaa.
Toimintaa ylläpitää Etelä-Pohjanmaan Ajoharjoittelurata Oy. Seppälällä on myös muuta yritystoimintaa.
Jalasjärven ajoharjoitteluradalla pääsee edelleen opettelemaan ja testaamaan taitojaan liukkaalla kelillä. Radalla on kaksi ympärivuotista teräspeltipäälysteistä liukasaluetta, suora ja kaarre. Lisäksi talvisin on käytössä jäädytettyjä maapohjaisia harjoitusalueita.
– Ennen ajokorttiuudistusta asiakaskäyntejä oli vuosittain noin kolme tuhatta. Nyt määrät ovat pudonneet tuhanteen.
Kesäisin käytetään mäntysaippuaa. Syksyisin ja keväisin liukkaus tehdään lääkeöljyn avulla.
– Mitään ei mene maastoon. Luontoa ei sotketa, Ritva Seppälä sanoo.
Mäntysuopa levitetään teräspeltipäällysteelle. Sen jälkeen sitä kastellaan.
– Vettä käytetään mahdollisimman vähän, Timo Seppälä selvittää.
Ajokorttiuudistuksen myötä iso osa nuorista ajaa kortin jo 17-vuotiaana opetusluvalla.
– Monilla kertyy etenkin maantieajoa, mutta huonolla kelillä ei lähdetä harjoittelemaan. Siksi ennen ajokorttia tuntuma Suomen sääoloihin voi jäädä ohueksi.
Ajokorttiuudistuksen myötä osan ajotunneista voi suorittaa simulaattorilla, mikä on vähentänyt rataharjoittelua rajusti.
– Ongelma on siinä, että simulaattori ei kerro, miten itse reagoi liukkaalla kelillä. Tuntuman tiehen ja käsissä olevaan autoon saa vain käytännön kokemuksen kautta.
Ritva Seppälä sanoo, että ajokorttiuudistus on siirtänyt ison osan vastuusta vanhemmille.
– Paras vaihtoehto olisi opetella sekä radalla että simulaattorin kanssa. Silloin saisi parhaat puolet kummastakin. On tärkeää, että turvallinen elämä jatkuu ajokortin saamisen jälkeen.
Euroopasta kuuluu jo, että ajokorttiuudistuksissa ollaan palaamassa vanhaan. Myös vakuutusyhtiöt ovat heränneet asiaan.
– OP-Pohjola antaa auton kaskovakuutuksesta 20 prosentin alennuksen, jos on tehnyt harjoittelua radalla, Ritva Seppälä antaa esimerkin.
Sitä ennen moni ajoharjoittelurata joutuu tukalaan taloudelliseen tilanteeseen. Suurin syy on ajokorttiuudistus.
Erityisen hyvänä Seppälät pitävät sitä, että aikaisemmin harjoitteluradalle tultiin omilla ajoneuvoilla.
– Silloin oppi käyttämään nimenomaan omaansa, eikä autokoulun autoa, Ritva Seppälä perustelee.
– Arvostan myös autokoulujen asennekasvatusta. Sillä on ollut iso merkitys, Timo Seppälä jatkaa.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely