A-
A+
Insuliinikynä on 30 vuotta diabetesta sairastaneelle Pekka Mannilalle jokapäiväinen työväline. Verensokerin mittaamisessa häntä auttaa nykyisin oikeassa kädessä oleva Libre-laitteen näyttöosa, jonka olkavarteen kiinnitettävä anturi mittaa veren sokeripitoisuuden sata kertaa vuorokauden aikana.
Katja Korkiakoski
”Diagnoosi on kaikille shokki ja kova järkytys. Moni pyrkii ensin kieltämään asian, ja siksi yhdistykseen olisi tärkeää liittyä heti diagnoosin jälkeen.”
Katja Korkiakoski
Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Yksi heistä on pitkään Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry:n puheenjohtajana toiminut jalasjärveläinen Pekka Mannila, joka luotsasi Seinäjoen Seudun Diabetesyhdistys -nimellä aiemmin tunnettua yhdistystä lähes kymmenen vuotta.
Hiljattain puheenjohtajuudesta luopuneella Mannilalla marraskuun 14. päivä eli Maailman Diabetespäivä vierähti usein tapahtumissa, joissa mitataan ohikulkijoilta verensokeriarvot.
–Varsinkin miesten on helpompi osallistua mittaukseen, kun toinen mies pyytää mukaan.
Toisinaan tuolille istahti ihmisiä, joille oma verensokeri tuli täytenä yllätyksenä. Niin kävi myös Pekka Mannilalle vuonna 1990, kun työterveystarkastuksen rutiinitesteissä löytyi diabetes.
–Se oli kova yllätys. Terveyskeskuksesta soitettiin kesken kylvötöiden tulemaan uudestaan kokeisiin, kun he epäilivät, että testitulos oli virheellinen.
Tuolloin nelikymppisen Mannilan testitulos oli kuitenkin oikea.
Diabeteksen kanssa on vierähtänyt jo 30 vuotta. Diagnoosin aikaan internetiä ei ollut, eikä tietoa löytynyt yhtä helposti kuin nykyään.
–Liityin jo ensimmäisellä diabeteshoitajakäynnillä Diabetesliiton jäseneksi. Liiton lehdestä löytyi sairaudesta hyvää tietoa.
Ruokavaliomuutos ja liikunnan lisääminen pudottivat painoa reilusti, ja Mannila pärjäsi aluksi ilman lääkitystä. Tablettilääkitys vaihtui insuliinihoidoksi viitisentoista vuotta sitten.
–Insuliinilla on paljon helpompi laittaa verensokeri kuntoon kuin tableteilla.
Verensokeria ei tarvitse enää mitata sormenpäähän pistämällä, sillä nykytekniikka on tullut avuksi. Olkavarteen kiinnitettävä anturi mittaa sokeripitoisuuden sata kertaa vuorokauden aikana. Anturin viereen asetettava lukijalaite piirtää käyrän muutoksista.
–Pois en enää tätä antaisi, Mannila kiittää.
Diabetes kuormittaa elimistöä monella tavalla. Diabetesliiton mukaan sairaus on merkittävin yksittäinen syy valtimotauteihin.
Pekka Mannilalla löytyy kokemusta myös tästä. Viime vuoden joulukuussa hän sai sydäninfarktin.
Oireet olivat epätyypillisiä ja aluksi epäiltiin keuhkokuumetta, mutta diagnoosin jälkeen mies päätyi saman tien pallolaajennukseen.
–Se oli lähellä. Infarktin jälkeen jaksoi kävellä ensin pikkuhiljaa postilaatikolle.
Sittemmin Mannila on toipunut ennalleen. Hän tekee samanlaisia kävelylenkkejä kuin ennenkin ja pelaa sulkapalloa entiseen tapaan. Liikunta auttaa pitämään taudin kurissa.
–En hengästy sen kummemmin kuin aiemminkaan.
Helmikuussa sydänlääkäri Matti Kotila vieraili Jalasjärven Diabeteskerhon illassa puhumassa, ja käytti Mannilaa hänen luvallaan esimerkkitapauksena.
Pekka Mannila näkee yhdistystoiminnan kaikille diabeetikoille tärkeänä asiana. Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry toimii maakunnassa laajalla alueella Ylihärmästä Jalasjärvelle ja Kristiinankaupungista Ähtäriin.
Lähes kaikilla paikkakunnilla toimi diabeteskerho, myös Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella.
–Diagnoosi on kaikille shokki ja kova järkytys. Moni pyrkii ensin kieltämään asian, ja siksi yhdistykseen olisi tärkeää liittyä heti diagnoosin jälkeen.
Yhdistys tarjoaa tiedon lisäksi vertaistukea. Myös Jalasjärvellä toimivat diabeteshoitajat sekä keskussairaalaan perustettu Diabeteskeskus saavat Mannilalta kiitosta.
–Diabeteskeskuksesta saa asiantuntijapalvelut ja myös psykologin palveluita. Olimme Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry:n joukoissa kehittämässä sen toimintaa.
Muutaman vuoden takaa oleva tilasto kertoo, että vain noin viidesosa jalasjärveläisistä diabeetikoista kuuluu yhdistykseen. Vaikka sairaus yleistyy, jäsenmäärät eivät kasva.
Jos se olisi Mannilasta kiinni, kaikki diabeetikot saisivat olla yhdistyksen ja samalla Diabetesliiton jäseniä.
– Siellä tehdään meidän eteemme hyvää työtä ja edunvalvontaa. Jäsenmaksu ei ole kallis, ja liiton lehdestä saa todella hyvää tietoa diabeteksesta. Jo sen takia kannattaa liittyä jäseneksi, kannustaa Pekka Mannila.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Insuliinikynä on 30 vuotta diabetesta sairastaneelle Pekka Mannilalle jokapäiväinen työväline. Verensokerin mittaamisessa häntä auttaa nykyisin oikeassa kädessä oleva Libre-laitteen näyttöosa, jonka olkavarteen kiinnitettävä anturi mittaa veren sokeripitoisuuden sata kertaa vuorokauden aikana.
Katja Korkiakoski
”Diagnoosi on kaikille shokki ja kova järkytys. Moni pyrkii ensin kieltämään asian, ja siksi yhdistykseen olisi tärkeää liittyä heti diagnoosin jälkeen.”
Katja Korkiakoski
Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Yksi heistä on pitkään Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry:n puheenjohtajana toiminut jalasjärveläinen Pekka Mannila, joka luotsasi Seinäjoen Seudun Diabetesyhdistys -nimellä aiemmin tunnettua yhdistystä lähes kymmenen vuotta.
Hiljattain puheenjohtajuudesta luopuneella Mannilalla marraskuun 14. päivä eli Maailman Diabetespäivä vierähti usein tapahtumissa, joissa mitataan ohikulkijoilta verensokeriarvot.
–Varsinkin miesten on helpompi osallistua mittaukseen, kun toinen mies pyytää mukaan.
Toisinaan tuolille istahti ihmisiä, joille oma verensokeri tuli täytenä yllätyksenä. Niin kävi myös Pekka Mannilalle vuonna 1990, kun työterveystarkastuksen rutiinitesteissä löytyi diabetes.
–Se oli kova yllätys. Terveyskeskuksesta soitettiin kesken kylvötöiden tulemaan uudestaan kokeisiin, kun he epäilivät, että testitulos oli virheellinen.
Tuolloin nelikymppisen Mannilan testitulos oli kuitenkin oikea.
Diabeteksen kanssa on vierähtänyt jo 30 vuotta. Diagnoosin aikaan internetiä ei ollut, eikä tietoa löytynyt yhtä helposti kuin nykyään.
–Liityin jo ensimmäisellä diabeteshoitajakäynnillä Diabetesliiton jäseneksi. Liiton lehdestä löytyi sairaudesta hyvää tietoa.
Ruokavaliomuutos ja liikunnan lisääminen pudottivat painoa reilusti, ja Mannila pärjäsi aluksi ilman lääkitystä. Tablettilääkitys vaihtui insuliinihoidoksi viitisentoista vuotta sitten.
–Insuliinilla on paljon helpompi laittaa verensokeri kuntoon kuin tableteilla.
Verensokeria ei tarvitse enää mitata sormenpäähän pistämällä, sillä nykytekniikka on tullut avuksi. Olkavarteen kiinnitettävä anturi mittaa sokeripitoisuuden sata kertaa vuorokauden aikana. Anturin viereen asetettava lukijalaite piirtää käyrän muutoksista.
–Pois en enää tätä antaisi, Mannila kiittää.
Diabetes kuormittaa elimistöä monella tavalla. Diabetesliiton mukaan sairaus on merkittävin yksittäinen syy valtimotauteihin.
Pekka Mannilalla löytyy kokemusta myös tästä. Viime vuoden joulukuussa hän sai sydäninfarktin.
Oireet olivat epätyypillisiä ja aluksi epäiltiin keuhkokuumetta, mutta diagnoosin jälkeen mies päätyi saman tien pallolaajennukseen.
–Se oli lähellä. Infarktin jälkeen jaksoi kävellä ensin pikkuhiljaa postilaatikolle.
Sittemmin Mannila on toipunut ennalleen. Hän tekee samanlaisia kävelylenkkejä kuin ennenkin ja pelaa sulkapalloa entiseen tapaan. Liikunta auttaa pitämään taudin kurissa.
–En hengästy sen kummemmin kuin aiemminkaan.
Helmikuussa sydänlääkäri Matti Kotila vieraili Jalasjärven Diabeteskerhon illassa puhumassa, ja käytti Mannilaa hänen luvallaan esimerkkitapauksena.
Pekka Mannila näkee yhdistystoiminnan kaikille diabeetikoille tärkeänä asiana. Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry toimii maakunnassa laajalla alueella Ylihärmästä Jalasjärvelle ja Kristiinankaupungista Ähtäriin.
Lähes kaikilla paikkakunnilla toimi diabeteskerho, myös Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella.
–Diagnoosi on kaikille shokki ja kova järkytys. Moni pyrkii ensin kieltämään asian, ja siksi yhdistykseen olisi tärkeää liittyä heti diagnoosin jälkeen.
Yhdistys tarjoaa tiedon lisäksi vertaistukea. Myös Jalasjärvellä toimivat diabeteshoitajat sekä keskussairaalaan perustettu Diabeteskeskus saavat Mannilalta kiitosta.
–Diabeteskeskuksesta saa asiantuntijapalvelut ja myös psykologin palveluita. Olimme Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry:n joukoissa kehittämässä sen toimintaa.
Muutaman vuoden takaa oleva tilasto kertoo, että vain noin viidesosa jalasjärveläisistä diabeetikoista kuuluu yhdistykseen. Vaikka sairaus yleistyy, jäsenmäärät eivät kasva.
Jos se olisi Mannilasta kiinni, kaikki diabeetikot saisivat olla yhdistyksen ja samalla Diabetesliiton jäseniä.
– Siellä tehdään meidän eteemme hyvää työtä ja edunvalvontaa. Jäsenmaksu ei ole kallis, ja liiton lehdestä saa todella hyvää tietoa diabeteksesta. Jo sen takia kannattaa liittyä jäseneksi, kannustaa Pekka Mannila.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Insuliinikynä on 30 vuotta diabetesta sairastaneelle Pekka Mannilalle jokapäiväinen työväline. Verensokerin mittaamisessa häntä auttaa nykyisin oikeassa kädessä oleva Libre-laitteen näyttöosa, jonka olkavarteen kiinnitettävä anturi mittaa veren sokeripitoisuuden sata kertaa vuorokauden aikana.
Katja Korkiakoski
”Diagnoosi on kaikille shokki ja kova järkytys. Moni pyrkii ensin kieltämään asian, ja siksi yhdistykseen olisi tärkeää liittyä heti diagnoosin jälkeen.”
Katja Korkiakoski
Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Yksi heistä on pitkään Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry:n puheenjohtajana toiminut jalasjärveläinen Pekka Mannila, joka luotsasi Seinäjoen Seudun Diabetesyhdistys -nimellä aiemmin tunnettua yhdistystä lähes kymmenen vuotta.
Hiljattain puheenjohtajuudesta luopuneella Mannilalla marraskuun 14. päivä eli Maailman Diabetespäivä vierähti usein tapahtumissa, joissa mitataan ohikulkijoilta verensokeriarvot.
–Varsinkin miesten on helpompi osallistua mittaukseen, kun toinen mies pyytää mukaan.
Toisinaan tuolille istahti ihmisiä, joille oma verensokeri tuli täytenä yllätyksenä. Niin kävi myös Pekka Mannilalle vuonna 1990, kun työterveystarkastuksen rutiinitesteissä löytyi diabetes.
–Se oli kova yllätys. Terveyskeskuksesta soitettiin kesken kylvötöiden tulemaan uudestaan kokeisiin, kun he epäilivät, että testitulos oli virheellinen.
Tuolloin nelikymppisen Mannilan testitulos oli kuitenkin oikea.
Diabeteksen kanssa on vierähtänyt jo 30 vuotta. Diagnoosin aikaan internetiä ei ollut, eikä tietoa löytynyt yhtä helposti kuin nykyään.
–Liityin jo ensimmäisellä diabeteshoitajakäynnillä Diabetesliiton jäseneksi. Liiton lehdestä löytyi sairaudesta hyvää tietoa.
Ruokavaliomuutos ja liikunnan lisääminen pudottivat painoa reilusti, ja Mannila pärjäsi aluksi ilman lääkitystä. Tablettilääkitys vaihtui insuliinihoidoksi viitisentoista vuotta sitten.
–Insuliinilla on paljon helpompi laittaa verensokeri kuntoon kuin tableteilla.
Verensokeria ei tarvitse enää mitata sormenpäähän pistämällä, sillä nykytekniikka on tullut avuksi. Olkavarteen kiinnitettävä anturi mittaa sokeripitoisuuden sata kertaa vuorokauden aikana. Anturin viereen asetettava lukijalaite piirtää käyrän muutoksista.
–Pois en enää tätä antaisi, Mannila kiittää.
Diabetes kuormittaa elimistöä monella tavalla. Diabetesliiton mukaan sairaus on merkittävin yksittäinen syy valtimotauteihin.
Pekka Mannilalla löytyy kokemusta myös tästä. Viime vuoden joulukuussa hän sai sydäninfarktin.
Oireet olivat epätyypillisiä ja aluksi epäiltiin keuhkokuumetta, mutta diagnoosin jälkeen mies päätyi saman tien pallolaajennukseen.
–Se oli lähellä. Infarktin jälkeen jaksoi kävellä ensin pikkuhiljaa postilaatikolle.
Sittemmin Mannila on toipunut ennalleen. Hän tekee samanlaisia kävelylenkkejä kuin ennenkin ja pelaa sulkapalloa entiseen tapaan. Liikunta auttaa pitämään taudin kurissa.
–En hengästy sen kummemmin kuin aiemminkaan.
Helmikuussa sydänlääkäri Matti Kotila vieraili Jalasjärven Diabeteskerhon illassa puhumassa, ja käytti Mannilaa hänen luvallaan esimerkkitapauksena.
Pekka Mannila näkee yhdistystoiminnan kaikille diabeetikoille tärkeänä asiana. Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry toimii maakunnassa laajalla alueella Ylihärmästä Jalasjärvelle ja Kristiinankaupungista Ähtäriin.
Lähes kaikilla paikkakunnilla toimi diabeteskerho, myös Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella.
–Diagnoosi on kaikille shokki ja kova järkytys. Moni pyrkii ensin kieltämään asian, ja siksi yhdistykseen olisi tärkeää liittyä heti diagnoosin jälkeen.
Yhdistys tarjoaa tiedon lisäksi vertaistukea. Myös Jalasjärvellä toimivat diabeteshoitajat sekä keskussairaalaan perustettu Diabeteskeskus saavat Mannilalta kiitosta.
–Diabeteskeskuksesta saa asiantuntijapalvelut ja myös psykologin palveluita. Olimme Etelä-Pohjanmaan Diabetes ry:n joukoissa kehittämässä sen toimintaa.
Muutaman vuoden takaa oleva tilasto kertoo, että vain noin viidesosa jalasjärveläisistä diabeetikoista kuuluu yhdistykseen. Vaikka sairaus yleistyy, jäsenmäärät eivät kasva.
Jos se olisi Mannilasta kiinni, kaikki diabeetikot saisivat olla yhdistyksen ja samalla Diabetesliiton jäseniä.
– Siellä tehdään meidän eteemme hyvää työtä ja edunvalvontaa. Jäsenmaksu ei ole kallis, ja liiton lehdestä saa todella hyvää tietoa diabeteksesta. Jo sen takia kannattaa liittyä jäseneksi, kannustaa Pekka Mannila.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely