A-
A+
”Olemme arkistoineet ja luetteloineet museon esineistöä. Siinä on riittänyt työtä monelle ihmiselle.”
Katja Korkiakoski
Suomen Siirtolaisuusmuseon Peräseinäjoella Kalajärven rannassa sijaitsevassa matkailukohteessa Maailman Raitilla maata peittää paksu lumikerros. Talvella on vietetty hiljaiseloa, vaikka alueella käy satunnaisia vieraita.
Sen sijaan Siirtolaisuusmuseon Terästalolla sijaitsevissa toimitiloissa talvi on ollut vauhdikas ja kiireinen. Tänä talvena on riittänyt ennätysmäisen paljon aikaa museon kokoelmien hoitoon.
–Museon kokoelmia hoidetaan aina muun työn ohessa, mutta nyt meillä on ollut huomattavasti enemmän aikaa tämän työn tekemiseen, kertoo Siirtolaisuusmuseota johtava Tellervo Lahti.
Terästalosta vapautui arkistotilaa Siirtolaisuusmuseon kokoelmien käyttöön, kun Peräseinäjoen kunnan arkisto siirrettiin Seinäjoelle.
–Olemme arkistoineet ja luetteloineet museon esineistöä. Siinä on riittänyt työtä monelle ihmiselle.
Esineistöä on myös digitoitu. Projektia on ollut vetämässä yliopistokoulutuksen saanut alan ammattilainen, jonka palkkaamiseen Siirtolaisuusmuseo sai Suomen Kulttuurirahastolta kolmen kuukauden apurahan. Sama henkilö on ollut tekemässä tätä työtä myös aikaisempina vuosina.
Siirtolaisuusmuseossa on nyt digitoituna yhteensä 6000 valokuvaa, 3000 kirjaa, 1500 esinettä ja noin 600 arkistoesinettä. Kokoelma täydentyy koko ajan.
–Työtä riittää edelleen. Noin 60 prosenttia Siirtolaisuusmuseon kokoelmista on tällä hetkellä digitoitu, joten lähes puolet työstä on vielä jäljellä, ja museo saa koko ajan lisää materiaalia.
Kokoelmien luettelointi on monimutkaista työtä. Jokaisesta kirjasta tai esineestä täytetään tietokaavake. Mitä enemmän tietoja esineestä on, sitä helpompi se on täyttää. Lisäksi esine valokuvataan.
Siirtolaisuusmuseon kokoelmiin voi tutustua internetissä kokoelmanhallintaohjelma Finnan kautta, kun hakusanaksi kirjoittaa ”siirtolaisuusmuseo”. Jotkut esineitä esittävistä kuvista on avoimesti näkyvissä, mutta kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Monista esineistä näkyvät ainoastaan tiedot ja kuvanumero.
Museon kokoelmat karttuvat vähitellen lahjoituksista. Jalasjärveläiset Riitta-Liisa ja Juhani Hakala lahjoittivat tämän vuoden puolella museoon näyttävän ruskean valokuvakansion. Sen on tuonut Amerikasta mukanaan jalasjärveläinen Hilma Hakala (s. 1900), joka lähti 16-vuotiaana lakeuksilta Amerikkaan.
– Hän tuli välillä takaisin, mutta lähti sitten uudestaan, Lahti selvittää.
Hakala toi Amerikasta mukanaan sata vuotta sitten valokuva-albumin, jossa on 75 pohjustettua valokuvaa. Kaikki kuvissa esiintyvät henkilöt ovat suomalaisia. Osan nimi on tiedossa, mutta ei kaikkien. Albumi jää museon kokoelmiin vierailijoiden nähtäväksi.
Museo ei suunnittele korona-ajan vuoksi tälle vuodelle tapahtumia.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Olemme arkistoineet ja luetteloineet museon esineistöä. Siinä on riittänyt työtä monelle ihmiselle.”
Katja Korkiakoski
Suomen Siirtolaisuusmuseon Peräseinäjoella Kalajärven rannassa sijaitsevassa matkailukohteessa Maailman Raitilla maata peittää paksu lumikerros. Talvella on vietetty hiljaiseloa, vaikka alueella käy satunnaisia vieraita.
Sen sijaan Siirtolaisuusmuseon Terästalolla sijaitsevissa toimitiloissa talvi on ollut vauhdikas ja kiireinen. Tänä talvena on riittänyt ennätysmäisen paljon aikaa museon kokoelmien hoitoon.
–Museon kokoelmia hoidetaan aina muun työn ohessa, mutta nyt meillä on ollut huomattavasti enemmän aikaa tämän työn tekemiseen, kertoo Siirtolaisuusmuseota johtava Tellervo Lahti.
Terästalosta vapautui arkistotilaa Siirtolaisuusmuseon kokoelmien käyttöön, kun Peräseinäjoen kunnan arkisto siirrettiin Seinäjoelle.
–Olemme arkistoineet ja luetteloineet museon esineistöä. Siinä on riittänyt työtä monelle ihmiselle.
Esineistöä on myös digitoitu. Projektia on ollut vetämässä yliopistokoulutuksen saanut alan ammattilainen, jonka palkkaamiseen Siirtolaisuusmuseo sai Suomen Kulttuurirahastolta kolmen kuukauden apurahan. Sama henkilö on ollut tekemässä tätä työtä myös aikaisempina vuosina.
Siirtolaisuusmuseossa on nyt digitoituna yhteensä 6000 valokuvaa, 3000 kirjaa, 1500 esinettä ja noin 600 arkistoesinettä. Kokoelma täydentyy koko ajan.
–Työtä riittää edelleen. Noin 60 prosenttia Siirtolaisuusmuseon kokoelmista on tällä hetkellä digitoitu, joten lähes puolet työstä on vielä jäljellä, ja museo saa koko ajan lisää materiaalia.
Kokoelmien luettelointi on monimutkaista työtä. Jokaisesta kirjasta tai esineestä täytetään tietokaavake. Mitä enemmän tietoja esineestä on, sitä helpompi se on täyttää. Lisäksi esine valokuvataan.
Siirtolaisuusmuseon kokoelmiin voi tutustua internetissä kokoelmanhallintaohjelma Finnan kautta, kun hakusanaksi kirjoittaa ”siirtolaisuusmuseo”. Jotkut esineitä esittävistä kuvista on avoimesti näkyvissä, mutta kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Monista esineistä näkyvät ainoastaan tiedot ja kuvanumero.
Museon kokoelmat karttuvat vähitellen lahjoituksista. Jalasjärveläiset Riitta-Liisa ja Juhani Hakala lahjoittivat tämän vuoden puolella museoon näyttävän ruskean valokuvakansion. Sen on tuonut Amerikasta mukanaan jalasjärveläinen Hilma Hakala (s. 1900), joka lähti 16-vuotiaana lakeuksilta Amerikkaan.
– Hän tuli välillä takaisin, mutta lähti sitten uudestaan, Lahti selvittää.
Hakala toi Amerikasta mukanaan sata vuotta sitten valokuva-albumin, jossa on 75 pohjustettua valokuvaa. Kaikki kuvissa esiintyvät henkilöt ovat suomalaisia. Osan nimi on tiedossa, mutta ei kaikkien. Albumi jää museon kokoelmiin vierailijoiden nähtäväksi.
Museo ei suunnittele korona-ajan vuoksi tälle vuodelle tapahtumia.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Olemme arkistoineet ja luetteloineet museon esineistöä. Siinä on riittänyt työtä monelle ihmiselle.”
Katja Korkiakoski
Suomen Siirtolaisuusmuseon Peräseinäjoella Kalajärven rannassa sijaitsevassa matkailukohteessa Maailman Raitilla maata peittää paksu lumikerros. Talvella on vietetty hiljaiseloa, vaikka alueella käy satunnaisia vieraita.
Sen sijaan Siirtolaisuusmuseon Terästalolla sijaitsevissa toimitiloissa talvi on ollut vauhdikas ja kiireinen. Tänä talvena on riittänyt ennätysmäisen paljon aikaa museon kokoelmien hoitoon.
–Museon kokoelmia hoidetaan aina muun työn ohessa, mutta nyt meillä on ollut huomattavasti enemmän aikaa tämän työn tekemiseen, kertoo Siirtolaisuusmuseota johtava Tellervo Lahti.
Terästalosta vapautui arkistotilaa Siirtolaisuusmuseon kokoelmien käyttöön, kun Peräseinäjoen kunnan arkisto siirrettiin Seinäjoelle.
–Olemme arkistoineet ja luetteloineet museon esineistöä. Siinä on riittänyt työtä monelle ihmiselle.
Esineistöä on myös digitoitu. Projektia on ollut vetämässä yliopistokoulutuksen saanut alan ammattilainen, jonka palkkaamiseen Siirtolaisuusmuseo sai Suomen Kulttuurirahastolta kolmen kuukauden apurahan. Sama henkilö on ollut tekemässä tätä työtä myös aikaisempina vuosina.
Siirtolaisuusmuseossa on nyt digitoituna yhteensä 6000 valokuvaa, 3000 kirjaa, 1500 esinettä ja noin 600 arkistoesinettä. Kokoelma täydentyy koko ajan.
–Työtä riittää edelleen. Noin 60 prosenttia Siirtolaisuusmuseon kokoelmista on tällä hetkellä digitoitu, joten lähes puolet työstä on vielä jäljellä, ja museo saa koko ajan lisää materiaalia.
Kokoelmien luettelointi on monimutkaista työtä. Jokaisesta kirjasta tai esineestä täytetään tietokaavake. Mitä enemmän tietoja esineestä on, sitä helpompi se on täyttää. Lisäksi esine valokuvataan.
Siirtolaisuusmuseon kokoelmiin voi tutustua internetissä kokoelmanhallintaohjelma Finnan kautta, kun hakusanaksi kirjoittaa ”siirtolaisuusmuseo”. Jotkut esineitä esittävistä kuvista on avoimesti näkyvissä, mutta kuvia ei saa käyttää ilman lupaa. Monista esineistä näkyvät ainoastaan tiedot ja kuvanumero.
Museon kokoelmat karttuvat vähitellen lahjoituksista. Jalasjärveläiset Riitta-Liisa ja Juhani Hakala lahjoittivat tämän vuoden puolella museoon näyttävän ruskean valokuvakansion. Sen on tuonut Amerikasta mukanaan jalasjärveläinen Hilma Hakala (s. 1900), joka lähti 16-vuotiaana lakeuksilta Amerikkaan.
– Hän tuli välillä takaisin, mutta lähti sitten uudestaan, Lahti selvittää.
Hakala toi Amerikasta mukanaan sata vuotta sitten valokuva-albumin, jossa on 75 pohjustettua valokuvaa. Kaikki kuvissa esiintyvät henkilöt ovat suomalaisia. Osan nimi on tiedossa, mutta ei kaikkien. Albumi jää museon kokoelmiin vierailijoiden nähtäväksi.
Museo ei suunnittele korona-ajan vuoksi tälle vuodelle tapahtumia.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely