A-
A+
”Puutarhan laittaminen on minulle mukavaa käsillä tekemistä ja oman silmän kertomaa kauneuden toteuttamista.”
Katja Korkiakoski
Jalasjärveläisen Eija Asikaisen takapihalla kukoistavat värikkäät alkukesän tulppaanit: valkoista ja vaaleanpunaista, kirkkaan pinkkiä ja jopa lähes mustanviolettia, ripsureunaista ja sileää reunaa. Tulppaanien yllä kohoavat majesteettisina korkeat violetit ukkolaukat.
Kun kurkistaa juurelle, maasta puskee jo uutta kasvustoa: sinisävyistä kurjenpolvea, punertavia pioneja, komeita kuunliljoja.
–Keltaiset kukat eivät ole minun juttuni, paitsi narsissit ja krookukset menevät keväällä. Muuten kukat ovat vaaleanpunaisia, pinkkejä, sinisävyisiä ja violetteja, valottaa Asikainen makumieltymyksiään.
Hän on asunut Lamminjärven rannan tuntumassa pian 20 vuotta, joista viimeiset yksitoista hän on laittanut puutarhaa antaumuksella. Ennen sitä takapihalla ei ollut juuri muuta kuin tontin reunalle istutetut pihlajat.
–Ostin ensin yhden tuijan, ja kun se menestyi, hankin kymmenen lisää.
Ikivihreiden tuijien jälkeen puutarha on muuttunut paljon. Eija on laittanut värikkäitä kukkapenkkejä siten, että ne kukoistavat koko kesän ajan. Alkukesän tulppaanipenkki muuttaa kesän kuluessa muotoaan: loppukesällä sen valtaavat punertavan sävyiset syysleimukukat ja kärhöt kietoutuvat kuolleen omenapuun runkoon. Näyttävät pioniunikot ovat uusi mieluisa tuttavuus.
–Puutarhan laittaminen on minulle mukavaa käsillä tekemistä ja oman silmän kertomaa kauneuden toteuttamista.
Asikainen tunnustautuu käsityöihmiseksi.
–Käsillä tekeminen on mun juttu. Kesällä sitä työtä saa tehdä puutarhassa.
Suuri osa vapaa-ajasta kuluu suvena ulkona puutarhassa. Eijan rakastamien käsitöiden tekeminenkin onnistuu hyvin ulkoilmassa: välillä hän istahtaa takapihalle kesäkeinuun tai etukuistille kutomaan tai virkkaamaan.
–Maistelen etukuistilla usein aamukahvit.
Sieltä täältä puutarhasta löytyy sileiksi hioutuneita luonnonkiviä, joita Eija tilasi muutama vuosi sitten tontille autokuormallisen. Ne ovat löytäneet paikoilleen talon ja autotallin seinustalle sekä kukkapenkkien reunoille.
–Olen kivihullu, ja niitä tekee vaan mieli lisää.
Hän on saanut soramontuilta mukaansa komeita kiviä kukkapenkin koristeeksi. Kesähuoneen vierestä löytyy kapea väylä, jonka kattamista katekankaalla ja kivillä Eija parhaillaan suunnittelee.
–Muutama isompi kivi sopisi hyvin toisessa päädyssä olevaan kukkapenkkiin.
Autotallin päädyssä hän yhdisti kivikatteeseen näyttävät kuunliljat. Eri lajikkeiden kuunliljat ovat avautumassa esiin kivien peittämästä maasta.
Kun Eija ei kiertele tutkimassa puutarhan kasveja, hän saattaa istahtaa takapihalle rakennetulle terassille. Sitä suojaa päälle asennettu valokate, joka pitää pienen sateenkin loitolla. Pöydän äärestä näkee koko takapihan.
Kuistin reunalla odottelee istuttamista iso kärhöntaimi, jonka Eija suunnittelee laittavansa kesäksi ruukkuun. Talveksi kasvi täytyy istuttaa maahan tai haudata ruukku multaan.
Omaa vuoroaan odottelee myös muutama ruusuntaimi.
–En ole ruusuihminen, mutta nyt yllätin itseni ostamalla ruusuja! Pari köynnösruusua istutan leikkimökin viereen, valkoisen ja punaisen pensasruusun johonkin muualle.
Eija ei ota puutarhatöistä stressiä. Ne vaativat aikansa, mutta hän tekee mitä kulloinkin ehtii, ja jos ei ehdi, hän jatkaa toisena päivänä. Puutarhanhoito ei saa tuntua työltä.
–Puutarhanhoito on minulle iloa ja mielenvirkistystä. Tämä on mukavaa puuhaa ja harrastus, jota teen mielelläni ja joka tarjoaa onnistumisen iloja, hymyilee Eija Asikainen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Puutarhan laittaminen on minulle mukavaa käsillä tekemistä ja oman silmän kertomaa kauneuden toteuttamista.”
Katja Korkiakoski
Jalasjärveläisen Eija Asikaisen takapihalla kukoistavat värikkäät alkukesän tulppaanit: valkoista ja vaaleanpunaista, kirkkaan pinkkiä ja jopa lähes mustanviolettia, ripsureunaista ja sileää reunaa. Tulppaanien yllä kohoavat majesteettisina korkeat violetit ukkolaukat.
Kun kurkistaa juurelle, maasta puskee jo uutta kasvustoa: sinisävyistä kurjenpolvea, punertavia pioneja, komeita kuunliljoja.
–Keltaiset kukat eivät ole minun juttuni, paitsi narsissit ja krookukset menevät keväällä. Muuten kukat ovat vaaleanpunaisia, pinkkejä, sinisävyisiä ja violetteja, valottaa Asikainen makumieltymyksiään.
Hän on asunut Lamminjärven rannan tuntumassa pian 20 vuotta, joista viimeiset yksitoista hän on laittanut puutarhaa antaumuksella. Ennen sitä takapihalla ei ollut juuri muuta kuin tontin reunalle istutetut pihlajat.
–Ostin ensin yhden tuijan, ja kun se menestyi, hankin kymmenen lisää.
Ikivihreiden tuijien jälkeen puutarha on muuttunut paljon. Eija on laittanut värikkäitä kukkapenkkejä siten, että ne kukoistavat koko kesän ajan. Alkukesän tulppaanipenkki muuttaa kesän kuluessa muotoaan: loppukesällä sen valtaavat punertavan sävyiset syysleimukukat ja kärhöt kietoutuvat kuolleen omenapuun runkoon. Näyttävät pioniunikot ovat uusi mieluisa tuttavuus.
–Puutarhan laittaminen on minulle mukavaa käsillä tekemistä ja oman silmän kertomaa kauneuden toteuttamista.
Asikainen tunnustautuu käsityöihmiseksi.
–Käsillä tekeminen on mun juttu. Kesällä sitä työtä saa tehdä puutarhassa.
Suuri osa vapaa-ajasta kuluu suvena ulkona puutarhassa. Eijan rakastamien käsitöiden tekeminenkin onnistuu hyvin ulkoilmassa: välillä hän istahtaa takapihalle kesäkeinuun tai etukuistille kutomaan tai virkkaamaan.
–Maistelen etukuistilla usein aamukahvit.
Sieltä täältä puutarhasta löytyy sileiksi hioutuneita luonnonkiviä, joita Eija tilasi muutama vuosi sitten tontille autokuormallisen. Ne ovat löytäneet paikoilleen talon ja autotallin seinustalle sekä kukkapenkkien reunoille.
–Olen kivihullu, ja niitä tekee vaan mieli lisää.
Hän on saanut soramontuilta mukaansa komeita kiviä kukkapenkin koristeeksi. Kesähuoneen vierestä löytyy kapea väylä, jonka kattamista katekankaalla ja kivillä Eija parhaillaan suunnittelee.
–Muutama isompi kivi sopisi hyvin toisessa päädyssä olevaan kukkapenkkiin.
Autotallin päädyssä hän yhdisti kivikatteeseen näyttävät kuunliljat. Eri lajikkeiden kuunliljat ovat avautumassa esiin kivien peittämästä maasta.
Kun Eija ei kiertele tutkimassa puutarhan kasveja, hän saattaa istahtaa takapihalle rakennetulle terassille. Sitä suojaa päälle asennettu valokate, joka pitää pienen sateenkin loitolla. Pöydän äärestä näkee koko takapihan.
Kuistin reunalla odottelee istuttamista iso kärhöntaimi, jonka Eija suunnittelee laittavansa kesäksi ruukkuun. Talveksi kasvi täytyy istuttaa maahan tai haudata ruukku multaan.
Omaa vuoroaan odottelee myös muutama ruusuntaimi.
–En ole ruusuihminen, mutta nyt yllätin itseni ostamalla ruusuja! Pari köynnösruusua istutan leikkimökin viereen, valkoisen ja punaisen pensasruusun johonkin muualle.
Eija ei ota puutarhatöistä stressiä. Ne vaativat aikansa, mutta hän tekee mitä kulloinkin ehtii, ja jos ei ehdi, hän jatkaa toisena päivänä. Puutarhanhoito ei saa tuntua työltä.
–Puutarhanhoito on minulle iloa ja mielenvirkistystä. Tämä on mukavaa puuhaa ja harrastus, jota teen mielelläni ja joka tarjoaa onnistumisen iloja, hymyilee Eija Asikainen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Puutarhan laittaminen on minulle mukavaa käsillä tekemistä ja oman silmän kertomaa kauneuden toteuttamista.”
Katja Korkiakoski
Jalasjärveläisen Eija Asikaisen takapihalla kukoistavat värikkäät alkukesän tulppaanit: valkoista ja vaaleanpunaista, kirkkaan pinkkiä ja jopa lähes mustanviolettia, ripsureunaista ja sileää reunaa. Tulppaanien yllä kohoavat majesteettisina korkeat violetit ukkolaukat.
Kun kurkistaa juurelle, maasta puskee jo uutta kasvustoa: sinisävyistä kurjenpolvea, punertavia pioneja, komeita kuunliljoja.
–Keltaiset kukat eivät ole minun juttuni, paitsi narsissit ja krookukset menevät keväällä. Muuten kukat ovat vaaleanpunaisia, pinkkejä, sinisävyisiä ja violetteja, valottaa Asikainen makumieltymyksiään.
Hän on asunut Lamminjärven rannan tuntumassa pian 20 vuotta, joista viimeiset yksitoista hän on laittanut puutarhaa antaumuksella. Ennen sitä takapihalla ei ollut juuri muuta kuin tontin reunalle istutetut pihlajat.
–Ostin ensin yhden tuijan, ja kun se menestyi, hankin kymmenen lisää.
Ikivihreiden tuijien jälkeen puutarha on muuttunut paljon. Eija on laittanut värikkäitä kukkapenkkejä siten, että ne kukoistavat koko kesän ajan. Alkukesän tulppaanipenkki muuttaa kesän kuluessa muotoaan: loppukesällä sen valtaavat punertavan sävyiset syysleimukukat ja kärhöt kietoutuvat kuolleen omenapuun runkoon. Näyttävät pioniunikot ovat uusi mieluisa tuttavuus.
–Puutarhan laittaminen on minulle mukavaa käsillä tekemistä ja oman silmän kertomaa kauneuden toteuttamista.
Asikainen tunnustautuu käsityöihmiseksi.
–Käsillä tekeminen on mun juttu. Kesällä sitä työtä saa tehdä puutarhassa.
Suuri osa vapaa-ajasta kuluu suvena ulkona puutarhassa. Eijan rakastamien käsitöiden tekeminenkin onnistuu hyvin ulkoilmassa: välillä hän istahtaa takapihalle kesäkeinuun tai etukuistille kutomaan tai virkkaamaan.
–Maistelen etukuistilla usein aamukahvit.
Sieltä täältä puutarhasta löytyy sileiksi hioutuneita luonnonkiviä, joita Eija tilasi muutama vuosi sitten tontille autokuormallisen. Ne ovat löytäneet paikoilleen talon ja autotallin seinustalle sekä kukkapenkkien reunoille.
–Olen kivihullu, ja niitä tekee vaan mieli lisää.
Hän on saanut soramontuilta mukaansa komeita kiviä kukkapenkin koristeeksi. Kesähuoneen vierestä löytyy kapea väylä, jonka kattamista katekankaalla ja kivillä Eija parhaillaan suunnittelee.
–Muutama isompi kivi sopisi hyvin toisessa päädyssä olevaan kukkapenkkiin.
Autotallin päädyssä hän yhdisti kivikatteeseen näyttävät kuunliljat. Eri lajikkeiden kuunliljat ovat avautumassa esiin kivien peittämästä maasta.
Kun Eija ei kiertele tutkimassa puutarhan kasveja, hän saattaa istahtaa takapihalle rakennetulle terassille. Sitä suojaa päälle asennettu valokate, joka pitää pienen sateenkin loitolla. Pöydän äärestä näkee koko takapihan.
Kuistin reunalla odottelee istuttamista iso kärhöntaimi, jonka Eija suunnittelee laittavansa kesäksi ruukkuun. Talveksi kasvi täytyy istuttaa maahan tai haudata ruukku multaan.
Omaa vuoroaan odottelee myös muutama ruusuntaimi.
–En ole ruusuihminen, mutta nyt yllätin itseni ostamalla ruusuja! Pari köynnösruusua istutan leikkimökin viereen, valkoisen ja punaisen pensasruusun johonkin muualle.
Eija ei ota puutarhatöistä stressiä. Ne vaativat aikansa, mutta hän tekee mitä kulloinkin ehtii, ja jos ei ehdi, hän jatkaa toisena päivänä. Puutarhanhoito ei saa tuntua työltä.
–Puutarhanhoito on minulle iloa ja mielenvirkistystä. Tämä on mukavaa puuhaa ja harrastus, jota teen mielelläni ja joka tarjoaa onnistumisen iloja, hymyilee Eija Asikainen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely