A-
A+
”Häijy sepelvaltimotautiin johtava peikko on kolesteroli. Sen vaikutus sepelvaltimotautiin on Kiminkisen mukaan täysin kiistaton.”
Jari Vierula
Jalasjärven Sydänyhdistys oli kutsunut Saarijärven terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkisen puhujaksi luentotilaisuuteen. Terveiden elämäntapojen sanansaattaja Kiminkinen tunnetaan televisio-ohjelmien maalaislääkäri Tohtori Kiminkisenä.
Hänellä oli vakaviksi sairauksiksi luokiteltavien sydäntautien osalta myös lohdullista kerrottavaa, sillä lääketiede ja lääkkeet ovat kehittyneet, eli sydänsairauksille voidaan nykyisin myös tehdä jotakin.
– Ei 60-luvulla ollut sepelvaltimotaudille mitään tehtävissä. Nitroja annettiin, mutta sehän on vain kipulääke eikä vaikuttanut mitenkään itse sairauteen, Kiminkinen totesi.
Sepelvaltimotaudin, valtimonkovettumataudin lääkityksen vallankumous oli Kiminkisen mukaan kolesterolilääkkeiden (statiinien) kehittyminen ja käyttöönotto lääkityksessä.
Positiivinen kehitys sepelvaltimotaudin hoidossa näkyy suoraan kuolleiden määrässä. Kiminkinen listasi, kuinka työikäisiä miehiä kuoli vuonna 1969 sepelvaltimotautiin 3567 henkilöä, kun vuonna 2019 tautiin menehtyneiden määrä oli tippunut 607 henkilöön. Naisia menehtyy sepelvaltimotautiin huomattavasti miehiä vähemmän, sillä naishormoni estrogeeni antaa suojaa niin kauan kuin sitä erittyy.
Iso osa sepelvaltimotaudeista ilmenee edelleen äkkikuolemalla.
– Näihin tapauksiinhan ei enää mitään voida. Sepelvaltimotaudin äkkikuolemien määrään voidaan vaikuttaa koko kansan osalta vain terveillä elämäntavoilla.
Häijy sepelvaltimotautiin johtava peikko on kolesteroli. Sen vaikutus sepelvaltimotautiin on Kiminkisen mukaan täysin kiistaton. Kokonaiskolesteroli ei ole paha asia, vaan riskitekijä on pahanlaatuinen LDL-kolesteroli. Sen määrä on sydänsairauksissa saatava alemmaksi terveillä elämäntavoilla tai lääkityksellä.
Pahanlaatuiset kolesterolihiukkaset tarttuvat valtimonseinämiin aiheuttaen ahtaumia ja lopulta tukoksen. Kiminkinen kuvaili pesäpallotermein kuinka maksasolujen pinnassa on sieppareita, joiden tehtävä on kuljettaa pahanlaatuinen kolesteroli maksasoluihin hajotettavaksi. Tässä vaiheessa ovat isossa roolissa ihmisen elämäntavat, eli käytetäänkö ruoissa paljon pehmeää vai kovaa rasvaa.
– Pehmeä rasva lisää maksasolujen sieppareiden määrää ja kova rasva puolestaan vähentää niitä, jolloin pahanlaatuinen kolesteroli pääsee tukkimaan valtimoita. Lääkityksellä ja terveillä elämäntavoilla lasketaan LDL-arvoja, jolloin ahtaumat pienenevät.
Kiminkinen toi esiin oireita, jolloin on syytä epäillä sepelvaltimotautia. Nyrkkisääntö on, että tauti oireilee rasituksessa. Ylärintakehässä tuntuu puristavaa, joskus polttavaa kipua ja paineen tunnetta. Ylämäessä alkaa tavallisesta poiketen henkeä ahdistaa sen verran kovasti, että on pakko huilata.
– Rasituksen sieto heikkenee. Oireet tulevat rasituksessa, ei ennen eikä jälkeen.
Vaikeampi diagnosoitava on sydämen vajaatoiminta. Se ei Kiminkisen mukaan itsessään ole sairaus, vaan vajaatoiminta on oire jostain sairaudesta. Sydän ei jaksa enää pumpata tarpeeksi verta elimistöön ja ihminen väsyy.
Sydämen vajaatoimintaa aiheuttaa sepelvaltimotauti, läppävika ja usein liian korkea verenpaine. Kiminkinen painotti kuinka juuri verenpainetauti on iso vaaratekijä sydänsairauksissa. Korkeaan verenpaineeseen on syynä länsimaisen ihmisen elintavat.
– Me käytämme ruoassa liikaa suolaa, eli natriumia. Luonnonkansat eivät käytä suolaa eikä heillä ole todettu korkeaa verenpainetta.
Lääketiede on edennyt myös verenpainetaudin osalta, eli siihen saa nykyisin hyvän lääkityksen. Myös sydämen läppäviat ovat korjattavia asioita joko leikkauksin tai lääkityksellä.
Kiminkinen painotti moneen otteeseen kuulijoilleen, että sydäntä pitää kuunnella.
– Käskekää, jopa pakottakaa lääkärinne kuuntelemaan sydäntänne. Vain kuuntelemalla voi todeta sivuäänet ja rytmihäiriöt, jotka voivat olla vakavia. Ei niitä löydetä, jos ei sydäntä kuunnella.
Jalasjärven Sydänyhdistys on jaksanut sinnikkäästi järjestää Kiminkisen luentotilaisuutta, vaikka koronapandemia ja muut vastoinkäymiset heittivät kapuloita rattaisiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Paula Nikkinen kertoi, kuinka tilaisuutta on jouduttu siirtämään moneen otteeseen koronarajoitusten vuoksi ja lopulta vielä Palveluportin kattokin alkoi vuotaa. Tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä koulukeskuksen salissa.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Häijy sepelvaltimotautiin johtava peikko on kolesteroli. Sen vaikutus sepelvaltimotautiin on Kiminkisen mukaan täysin kiistaton.”
Jari Vierula
Jalasjärven Sydänyhdistys oli kutsunut Saarijärven terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkisen puhujaksi luentotilaisuuteen. Terveiden elämäntapojen sanansaattaja Kiminkinen tunnetaan televisio-ohjelmien maalaislääkäri Tohtori Kiminkisenä.
Hänellä oli vakaviksi sairauksiksi luokiteltavien sydäntautien osalta myös lohdullista kerrottavaa, sillä lääketiede ja lääkkeet ovat kehittyneet, eli sydänsairauksille voidaan nykyisin myös tehdä jotakin.
– Ei 60-luvulla ollut sepelvaltimotaudille mitään tehtävissä. Nitroja annettiin, mutta sehän on vain kipulääke eikä vaikuttanut mitenkään itse sairauteen, Kiminkinen totesi.
Sepelvaltimotaudin, valtimonkovettumataudin lääkityksen vallankumous oli Kiminkisen mukaan kolesterolilääkkeiden (statiinien) kehittyminen ja käyttöönotto lääkityksessä.
Positiivinen kehitys sepelvaltimotaudin hoidossa näkyy suoraan kuolleiden määrässä. Kiminkinen listasi, kuinka työikäisiä miehiä kuoli vuonna 1969 sepelvaltimotautiin 3567 henkilöä, kun vuonna 2019 tautiin menehtyneiden määrä oli tippunut 607 henkilöön. Naisia menehtyy sepelvaltimotautiin huomattavasti miehiä vähemmän, sillä naishormoni estrogeeni antaa suojaa niin kauan kuin sitä erittyy.
Iso osa sepelvaltimotaudeista ilmenee edelleen äkkikuolemalla.
– Näihin tapauksiinhan ei enää mitään voida. Sepelvaltimotaudin äkkikuolemien määrään voidaan vaikuttaa koko kansan osalta vain terveillä elämäntavoilla.
Häijy sepelvaltimotautiin johtava peikko on kolesteroli. Sen vaikutus sepelvaltimotautiin on Kiminkisen mukaan täysin kiistaton. Kokonaiskolesteroli ei ole paha asia, vaan riskitekijä on pahanlaatuinen LDL-kolesteroli. Sen määrä on sydänsairauksissa saatava alemmaksi terveillä elämäntavoilla tai lääkityksellä.
Pahanlaatuiset kolesterolihiukkaset tarttuvat valtimonseinämiin aiheuttaen ahtaumia ja lopulta tukoksen. Kiminkinen kuvaili pesäpallotermein kuinka maksasolujen pinnassa on sieppareita, joiden tehtävä on kuljettaa pahanlaatuinen kolesteroli maksasoluihin hajotettavaksi. Tässä vaiheessa ovat isossa roolissa ihmisen elämäntavat, eli käytetäänkö ruoissa paljon pehmeää vai kovaa rasvaa.
– Pehmeä rasva lisää maksasolujen sieppareiden määrää ja kova rasva puolestaan vähentää niitä, jolloin pahanlaatuinen kolesteroli pääsee tukkimaan valtimoita. Lääkityksellä ja terveillä elämäntavoilla lasketaan LDL-arvoja, jolloin ahtaumat pienenevät.
Kiminkinen toi esiin oireita, jolloin on syytä epäillä sepelvaltimotautia. Nyrkkisääntö on, että tauti oireilee rasituksessa. Ylärintakehässä tuntuu puristavaa, joskus polttavaa kipua ja paineen tunnetta. Ylämäessä alkaa tavallisesta poiketen henkeä ahdistaa sen verran kovasti, että on pakko huilata.
– Rasituksen sieto heikkenee. Oireet tulevat rasituksessa, ei ennen eikä jälkeen.
Vaikeampi diagnosoitava on sydämen vajaatoiminta. Se ei Kiminkisen mukaan itsessään ole sairaus, vaan vajaatoiminta on oire jostain sairaudesta. Sydän ei jaksa enää pumpata tarpeeksi verta elimistöön ja ihminen väsyy.
Sydämen vajaatoimintaa aiheuttaa sepelvaltimotauti, läppävika ja usein liian korkea verenpaine. Kiminkinen painotti kuinka juuri verenpainetauti on iso vaaratekijä sydänsairauksissa. Korkeaan verenpaineeseen on syynä länsimaisen ihmisen elintavat.
– Me käytämme ruoassa liikaa suolaa, eli natriumia. Luonnonkansat eivät käytä suolaa eikä heillä ole todettu korkeaa verenpainetta.
Lääketiede on edennyt myös verenpainetaudin osalta, eli siihen saa nykyisin hyvän lääkityksen. Myös sydämen läppäviat ovat korjattavia asioita joko leikkauksin tai lääkityksellä.
Kiminkinen painotti moneen otteeseen kuulijoilleen, että sydäntä pitää kuunnella.
– Käskekää, jopa pakottakaa lääkärinne kuuntelemaan sydäntänne. Vain kuuntelemalla voi todeta sivuäänet ja rytmihäiriöt, jotka voivat olla vakavia. Ei niitä löydetä, jos ei sydäntä kuunnella.
Jalasjärven Sydänyhdistys on jaksanut sinnikkäästi järjestää Kiminkisen luentotilaisuutta, vaikka koronapandemia ja muut vastoinkäymiset heittivät kapuloita rattaisiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Paula Nikkinen kertoi, kuinka tilaisuutta on jouduttu siirtämään moneen otteeseen koronarajoitusten vuoksi ja lopulta vielä Palveluportin kattokin alkoi vuotaa. Tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä koulukeskuksen salissa.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
”Häijy sepelvaltimotautiin johtava peikko on kolesteroli. Sen vaikutus sepelvaltimotautiin on Kiminkisen mukaan täysin kiistaton.”
Jari Vierula
Jalasjärven Sydänyhdistys oli kutsunut Saarijärven terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkisen puhujaksi luentotilaisuuteen. Terveiden elämäntapojen sanansaattaja Kiminkinen tunnetaan televisio-ohjelmien maalaislääkäri Tohtori Kiminkisenä.
Hänellä oli vakaviksi sairauksiksi luokiteltavien sydäntautien osalta myös lohdullista kerrottavaa, sillä lääketiede ja lääkkeet ovat kehittyneet, eli sydänsairauksille voidaan nykyisin myös tehdä jotakin.
– Ei 60-luvulla ollut sepelvaltimotaudille mitään tehtävissä. Nitroja annettiin, mutta sehän on vain kipulääke eikä vaikuttanut mitenkään itse sairauteen, Kiminkinen totesi.
Sepelvaltimotaudin, valtimonkovettumataudin lääkityksen vallankumous oli Kiminkisen mukaan kolesterolilääkkeiden (statiinien) kehittyminen ja käyttöönotto lääkityksessä.
Positiivinen kehitys sepelvaltimotaudin hoidossa näkyy suoraan kuolleiden määrässä. Kiminkinen listasi, kuinka työikäisiä miehiä kuoli vuonna 1969 sepelvaltimotautiin 3567 henkilöä, kun vuonna 2019 tautiin menehtyneiden määrä oli tippunut 607 henkilöön. Naisia menehtyy sepelvaltimotautiin huomattavasti miehiä vähemmän, sillä naishormoni estrogeeni antaa suojaa niin kauan kuin sitä erittyy.
Iso osa sepelvaltimotaudeista ilmenee edelleen äkkikuolemalla.
– Näihin tapauksiinhan ei enää mitään voida. Sepelvaltimotaudin äkkikuolemien määrään voidaan vaikuttaa koko kansan osalta vain terveillä elämäntavoilla.
Häijy sepelvaltimotautiin johtava peikko on kolesteroli. Sen vaikutus sepelvaltimotautiin on Kiminkisen mukaan täysin kiistaton. Kokonaiskolesteroli ei ole paha asia, vaan riskitekijä on pahanlaatuinen LDL-kolesteroli. Sen määrä on sydänsairauksissa saatava alemmaksi terveillä elämäntavoilla tai lääkityksellä.
Pahanlaatuiset kolesterolihiukkaset tarttuvat valtimonseinämiin aiheuttaen ahtaumia ja lopulta tukoksen. Kiminkinen kuvaili pesäpallotermein kuinka maksasolujen pinnassa on sieppareita, joiden tehtävä on kuljettaa pahanlaatuinen kolesteroli maksasoluihin hajotettavaksi. Tässä vaiheessa ovat isossa roolissa ihmisen elämäntavat, eli käytetäänkö ruoissa paljon pehmeää vai kovaa rasvaa.
– Pehmeä rasva lisää maksasolujen sieppareiden määrää ja kova rasva puolestaan vähentää niitä, jolloin pahanlaatuinen kolesteroli pääsee tukkimaan valtimoita. Lääkityksellä ja terveillä elämäntavoilla lasketaan LDL-arvoja, jolloin ahtaumat pienenevät.
Kiminkinen toi esiin oireita, jolloin on syytä epäillä sepelvaltimotautia. Nyrkkisääntö on, että tauti oireilee rasituksessa. Ylärintakehässä tuntuu puristavaa, joskus polttavaa kipua ja paineen tunnetta. Ylämäessä alkaa tavallisesta poiketen henkeä ahdistaa sen verran kovasti, että on pakko huilata.
– Rasituksen sieto heikkenee. Oireet tulevat rasituksessa, ei ennen eikä jälkeen.
Vaikeampi diagnosoitava on sydämen vajaatoiminta. Se ei Kiminkisen mukaan itsessään ole sairaus, vaan vajaatoiminta on oire jostain sairaudesta. Sydän ei jaksa enää pumpata tarpeeksi verta elimistöön ja ihminen väsyy.
Sydämen vajaatoimintaa aiheuttaa sepelvaltimotauti, läppävika ja usein liian korkea verenpaine. Kiminkinen painotti kuinka juuri verenpainetauti on iso vaaratekijä sydänsairauksissa. Korkeaan verenpaineeseen on syynä länsimaisen ihmisen elintavat.
– Me käytämme ruoassa liikaa suolaa, eli natriumia. Luonnonkansat eivät käytä suolaa eikä heillä ole todettu korkeaa verenpainetta.
Lääketiede on edennyt myös verenpainetaudin osalta, eli siihen saa nykyisin hyvän lääkityksen. Myös sydämen läppäviat ovat korjattavia asioita joko leikkauksin tai lääkityksellä.
Kiminkinen painotti moneen otteeseen kuulijoilleen, että sydäntä pitää kuunnella.
– Käskekää, jopa pakottakaa lääkärinne kuuntelemaan sydäntänne. Vain kuuntelemalla voi todeta sivuäänet ja rytmihäiriöt, jotka voivat olla vakavia. Ei niitä löydetä, jos ei sydäntä kuunnella.
Jalasjärven Sydänyhdistys on jaksanut sinnikkäästi järjestää Kiminkisen luentotilaisuutta, vaikka koronapandemia ja muut vastoinkäymiset heittivät kapuloita rattaisiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Paula Nikkinen kertoi, kuinka tilaisuutta on jouduttu siirtämään moneen otteeseen koronarajoitusten vuoksi ja lopulta vielä Palveluportin kattokin alkoi vuotaa. Tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä koulukeskuksen salissa.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely