A-
A+
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 18 nykyisestä kunnasta.
Terhi Rintala
Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkoi eilen. Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.
Jatkossa aluevaltuustojen toimikausi on neljä vuotta. Seuraavat vaalit järjestetään kunnallisvaalien yhteydessä huhtikuussa 2025.
Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Niitä on Suomessa 21 – vain Helsingin kaupunki jää niiden ulkopuolelle, omaksi alueekseen. Helsingillä säilyy jatkossakin oma sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu.
Aluevaalit käydään yhtä aikaa eri puolella Suomea, jokaisella hyvinvointialueella. Valtuutettujen määrä on sidoksissa väkimäärään. Etelä-Pohjanmaalla valitaan 59 valtuutettua, sillä alueen asukasluku on alle 200 000 asukasta. Suurin osa (11 aluetta) kuuluu tähän kokoluokkaan.
Aluevaltuusto aloittaa siis työnsä maaliskuun alussa ja valitsee jäsenet aluehallitukseen. Se puolestaan johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Jotta eri väestöryhmien vaikuttamismahdollisuudet turvataan, aluehallituksen täytyy asettaa nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvosto.
Kunnallista päätöksentekoa jäljitellään myös siinä, että aluevaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan. Sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Lautakunta valmistelee aluevaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Keskeistä on arvioida, toteutuvatko hyvinvointialueella aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet.
Kun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa maaliskuun alussa, se yhdistää alueen nykyiset 11 sote-organisaatiota ja pelastuslaitoksen yhdeksi kokonaisuudeksi. 1.3.2022 lähtien se vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue palvelee noin 192 150 asukasta. Se työllistää noin 9000 työntekijää. Laskennallinen budjetti lähenee 800 miljoonaa euroa.
Palveluittain tarkasteltuna erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Etelä-Pohjanmaalla suurin kokonaisuus. Niiden osuus on yli kolmannes kustannuksista.
Perusterveydenhuollon osa-alueista suurin ovat hoivapalvelut, joiden osuus on 26 % kustannuksista. Kolmantena tulevat vammaispalvelut (12 %).
Tiivistäen voi sanoa, että jatkossa sote yhtenäistyy, mutta kunnat erilaistuvat. Budjetista jäävät pois sosiaali- ja terveysalan menot, mikä tuo taloussuunnitteluun ennustettavuutta. Etenkin viime vuosina erityissairaanhoidon ja sote-alan kuntayhtymien lisärahoituksen tarpeet ovat voineet keikauttaa kunnan budjetin miinukselle vielä joulukuussa.
Tulopohja pienenee, mutta velat jäävät kuntien ja kaupunkien taseeseen. Mitä isommasta kaupungista on kyse, sitä todennäköisemmin niiden investointitaso pysyy korkeana edelleen, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Sote voi tuoda tullessaan myös sen, että erikokoisille kunnille määritellään jatkossa erilaisia lakisääteisiä tehtäviä ja velvollisuuksia. Pienimmät kunnat voisivat toteuttaa niitä yhteistyössä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 18 nykyisestä kunnasta.
Terhi Rintala
Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkoi eilen. Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.
Jatkossa aluevaltuustojen toimikausi on neljä vuotta. Seuraavat vaalit järjestetään kunnallisvaalien yhteydessä huhtikuussa 2025.
Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Niitä on Suomessa 21 – vain Helsingin kaupunki jää niiden ulkopuolelle, omaksi alueekseen. Helsingillä säilyy jatkossakin oma sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu.
Aluevaalit käydään yhtä aikaa eri puolella Suomea, jokaisella hyvinvointialueella. Valtuutettujen määrä on sidoksissa väkimäärään. Etelä-Pohjanmaalla valitaan 59 valtuutettua, sillä alueen asukasluku on alle 200 000 asukasta. Suurin osa (11 aluetta) kuuluu tähän kokoluokkaan.
Aluevaltuusto aloittaa siis työnsä maaliskuun alussa ja valitsee jäsenet aluehallitukseen. Se puolestaan johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Jotta eri väestöryhmien vaikuttamismahdollisuudet turvataan, aluehallituksen täytyy asettaa nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvosto.
Kunnallista päätöksentekoa jäljitellään myös siinä, että aluevaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan. Sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Lautakunta valmistelee aluevaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Keskeistä on arvioida, toteutuvatko hyvinvointialueella aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet.
Kun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa maaliskuun alussa, se yhdistää alueen nykyiset 11 sote-organisaatiota ja pelastuslaitoksen yhdeksi kokonaisuudeksi. 1.3.2022 lähtien se vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue palvelee noin 192 150 asukasta. Se työllistää noin 9000 työntekijää. Laskennallinen budjetti lähenee 800 miljoonaa euroa.
Palveluittain tarkasteltuna erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Etelä-Pohjanmaalla suurin kokonaisuus. Niiden osuus on yli kolmannes kustannuksista.
Perusterveydenhuollon osa-alueista suurin ovat hoivapalvelut, joiden osuus on 26 % kustannuksista. Kolmantena tulevat vammaispalvelut (12 %).
Tiivistäen voi sanoa, että jatkossa sote yhtenäistyy, mutta kunnat erilaistuvat. Budjetista jäävät pois sosiaali- ja terveysalan menot, mikä tuo taloussuunnitteluun ennustettavuutta. Etenkin viime vuosina erityissairaanhoidon ja sote-alan kuntayhtymien lisärahoituksen tarpeet ovat voineet keikauttaa kunnan budjetin miinukselle vielä joulukuussa.
Tulopohja pienenee, mutta velat jäävät kuntien ja kaupunkien taseeseen. Mitä isommasta kaupungista on kyse, sitä todennäköisemmin niiden investointitaso pysyy korkeana edelleen, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Sote voi tuoda tullessaan myös sen, että erikokoisille kunnille määritellään jatkossa erilaisia lakisääteisiä tehtäviä ja velvollisuuksia. Pienimmät kunnat voisivat toteuttaa niitä yhteistyössä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 18 nykyisestä kunnasta.
Terhi Rintala
Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkoi eilen. Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.
Jatkossa aluevaltuustojen toimikausi on neljä vuotta. Seuraavat vaalit järjestetään kunnallisvaalien yhteydessä huhtikuussa 2025.
Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Niitä on Suomessa 21 – vain Helsingin kaupunki jää niiden ulkopuolelle, omaksi alueekseen. Helsingillä säilyy jatkossakin oma sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu.
Aluevaalit käydään yhtä aikaa eri puolella Suomea, jokaisella hyvinvointialueella. Valtuutettujen määrä on sidoksissa väkimäärään. Etelä-Pohjanmaalla valitaan 59 valtuutettua, sillä alueen asukasluku on alle 200 000 asukasta. Suurin osa (11 aluetta) kuuluu tähän kokoluokkaan.
Aluevaltuusto aloittaa siis työnsä maaliskuun alussa ja valitsee jäsenet aluehallitukseen. Se puolestaan johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Jotta eri väestöryhmien vaikuttamismahdollisuudet turvataan, aluehallituksen täytyy asettaa nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvosto.
Kunnallista päätöksentekoa jäljitellään myös siinä, että aluevaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan. Sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Lautakunta valmistelee aluevaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Keskeistä on arvioida, toteutuvatko hyvinvointialueella aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet.
Kun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa maaliskuun alussa, se yhdistää alueen nykyiset 11 sote-organisaatiota ja pelastuslaitoksen yhdeksi kokonaisuudeksi. 1.3.2022 lähtien se vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisestä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue palvelee noin 192 150 asukasta. Se työllistää noin 9000 työntekijää. Laskennallinen budjetti lähenee 800 miljoonaa euroa.
Palveluittain tarkasteltuna erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Etelä-Pohjanmaalla suurin kokonaisuus. Niiden osuus on yli kolmannes kustannuksista.
Perusterveydenhuollon osa-alueista suurin ovat hoivapalvelut, joiden osuus on 26 % kustannuksista. Kolmantena tulevat vammaispalvelut (12 %).
Tiivistäen voi sanoa, että jatkossa sote yhtenäistyy, mutta kunnat erilaistuvat. Budjetista jäävät pois sosiaali- ja terveysalan menot, mikä tuo taloussuunnitteluun ennustettavuutta. Etenkin viime vuosina erityissairaanhoidon ja sote-alan kuntayhtymien lisärahoituksen tarpeet ovat voineet keikauttaa kunnan budjetin miinukselle vielä joulukuussa.
Tulopohja pienenee, mutta velat jäävät kuntien ja kaupunkien taseeseen. Mitä isommasta kaupungista on kyse, sitä todennäköisemmin niiden investointitaso pysyy korkeana edelleen, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Sote voi tuoda tullessaan myös sen, että erikokoisille kunnille määritellään jatkossa erilaisia lakisääteisiä tehtäviä ja velvollisuuksia. Pienimmät kunnat voisivat toteuttaa niitä yhteistyössä.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely