A-
A+
Pelastusjohtaja Harri Setälän päivittäisiin työtehtäviin on viime aikoina kuulunut paljon hyvinvointialueeseen siirtymiseen liittyviä asioita. Hän uskoo, että pelastustoimi saa hyvät toimintaedellytykset jatkossakin.
Jari Vierula
”Me huolehdimme ja vastaamme ihmisten turvallisuudesta. Luotan siihen, että saamme tehtäväämme hyvät resurssit jatkossakin.”
Jari Vierula
Hyvinvointialueet tarkoittavat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle isoa muutosta, sillä organisaatio siirtyy vuoden 2023 alusta osaksi hyvinvointialuetta. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana sote-uudistusta. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä listaa, että parhaillaan hänen työajastaan noin 40 prosenttia liittyy tavalla tai toisella hyvinvointialueeseen siirtymisestä johtuvista valmisteluista.
– Valmistelut on tehty niin hyvin kuin vain on osattu ja nyt on meneillään toimeenpanovaihe. Kyseessä on hallinnollinen uudistus, jossa siirrymme kunnista hyvinvointialueeseen. Taustalla on myös sisäministeriön johtama pelastustoimen uudistus.
Vaikka kyseessä on iso muutos, niin Setälä katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän arvelee, että varsinaisessa päivittäisessä toiminnassa muutokset eivät paljoa näy.
– Me huolehdimme ja vastaamme ihmisten turvallisuudesta. Luotan siihen, että saamme tehtäväämme hyvät resurssit jatkossakin.
Pelastusjohtajalla on kuitenkin huolenaiheita, sillä tulevassa pelastustoimen rahoituksessa on haasteita.
– Tällä hetkellä hyvinvointialueen rahoituslaskelmassa on pelastustoimen osalta nykyiseen verrattuna 2,0 miljoonan euron vaje.
Setälä kertoo, että hän on ollut kuultavana asiantuntijana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa hän on tuonut julki huolensa rahoituksen vajauksesta.
Pelastustoimen henkilökunta suhtautuu vielä tässä vaiheessa hivenen epäluuloisesti tulevaan hyvinvointialueeseen. Setälä myöntää, että epäluuloa on.
– Informoimme aktiivisesti miehistöä siitä, että missä mennään. Näin yritämme hälventää mahdollisia ennakkoluuloja.
Yksi huolista on koronavirus ja sen aiheuttamat hankaluudet. Setälä toteaa, että koronarajoitukset ovat aiheuttaneet muun muassa koulutusvelkaa, joka puolestaan vaikuttaa henkilöstön työturvallisuuteen.
– Koronatartuntoja ei henkilökunnalla ole, sillä meillä on käytössä erittäin tehokkaat turvatoimet. Muun muassa paloasemat ovat täysin suljettuja yleisöltä.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on eri kunnissa yhteensä 31 paloasemaa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi pelastustoimen tehtäviä pyörittävät sopimuspalokunnat. Mikä on niiden rooli hyvinvointialueessa?
– Rooli pysyy ennallaan. Meille on erittäin tärkeää että riittävän vakituisen henkilöstön lisäksi on riittävästi sopimushenkilöstöä.
Pelastuslaitos on satsannut toimiaikanaan paljon kaluston uudistamiseen. Setälän mukaan kalusto onkin melko hyvässä kunnossa. Peräseinäjoen sopimuspalokuntalaiset ovat moittineet paloaseman olevan ahdas eikä täytä enää nykypäivän vaatimuksia.
Setälä myöntää, että tilat eivät ole parhaat mahdolliset, mutta aivan lähiaikoina tuskin lähdetään uutta rakentamaan.
– Peräseinäjoella on hiljakkoin pidetty työpaikkakatselmus. Tilat ovat epätarkoituksenmukaiset, mutta toimeen tullaan. Jos tiloista aiheutuu terveyshaittoja, niin sitten tilanne on toinen.
Vaikka pelastustoimi siirtyykin kunnista hyvinvointialueeseen, niin yhteistyö kuntien kanssa jatkuu edelleen.
– Onnettomuudet tapahtuvat edelleen kunnissa, eli ei kuntarajapinta meidän toiminnastamme mihinkään poistu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Pelastusjohtaja Harri Setälän päivittäisiin työtehtäviin on viime aikoina kuulunut paljon hyvinvointialueeseen siirtymiseen liittyviä asioita. Hän uskoo, että pelastustoimi saa hyvät toimintaedellytykset jatkossakin.
Jari Vierula
”Me huolehdimme ja vastaamme ihmisten turvallisuudesta. Luotan siihen, että saamme tehtäväämme hyvät resurssit jatkossakin.”
Jari Vierula
Hyvinvointialueet tarkoittavat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle isoa muutosta, sillä organisaatio siirtyy vuoden 2023 alusta osaksi hyvinvointialuetta. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana sote-uudistusta. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä listaa, että parhaillaan hänen työajastaan noin 40 prosenttia liittyy tavalla tai toisella hyvinvointialueeseen siirtymisestä johtuvista valmisteluista.
– Valmistelut on tehty niin hyvin kuin vain on osattu ja nyt on meneillään toimeenpanovaihe. Kyseessä on hallinnollinen uudistus, jossa siirrymme kunnista hyvinvointialueeseen. Taustalla on myös sisäministeriön johtama pelastustoimen uudistus.
Vaikka kyseessä on iso muutos, niin Setälä katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän arvelee, että varsinaisessa päivittäisessä toiminnassa muutokset eivät paljoa näy.
– Me huolehdimme ja vastaamme ihmisten turvallisuudesta. Luotan siihen, että saamme tehtäväämme hyvät resurssit jatkossakin.
Pelastusjohtajalla on kuitenkin huolenaiheita, sillä tulevassa pelastustoimen rahoituksessa on haasteita.
– Tällä hetkellä hyvinvointialueen rahoituslaskelmassa on pelastustoimen osalta nykyiseen verrattuna 2,0 miljoonan euron vaje.
Setälä kertoo, että hän on ollut kuultavana asiantuntijana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa hän on tuonut julki huolensa rahoituksen vajauksesta.
Pelastustoimen henkilökunta suhtautuu vielä tässä vaiheessa hivenen epäluuloisesti tulevaan hyvinvointialueeseen. Setälä myöntää, että epäluuloa on.
– Informoimme aktiivisesti miehistöä siitä, että missä mennään. Näin yritämme hälventää mahdollisia ennakkoluuloja.
Yksi huolista on koronavirus ja sen aiheuttamat hankaluudet. Setälä toteaa, että koronarajoitukset ovat aiheuttaneet muun muassa koulutusvelkaa, joka puolestaan vaikuttaa henkilöstön työturvallisuuteen.
– Koronatartuntoja ei henkilökunnalla ole, sillä meillä on käytössä erittäin tehokkaat turvatoimet. Muun muassa paloasemat ovat täysin suljettuja yleisöltä.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on eri kunnissa yhteensä 31 paloasemaa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi pelastustoimen tehtäviä pyörittävät sopimuspalokunnat. Mikä on niiden rooli hyvinvointialueessa?
– Rooli pysyy ennallaan. Meille on erittäin tärkeää että riittävän vakituisen henkilöstön lisäksi on riittävästi sopimushenkilöstöä.
Pelastuslaitos on satsannut toimiaikanaan paljon kaluston uudistamiseen. Setälän mukaan kalusto onkin melko hyvässä kunnossa. Peräseinäjoen sopimuspalokuntalaiset ovat moittineet paloaseman olevan ahdas eikä täytä enää nykypäivän vaatimuksia.
Setälä myöntää, että tilat eivät ole parhaat mahdolliset, mutta aivan lähiaikoina tuskin lähdetään uutta rakentamaan.
– Peräseinäjoella on hiljakkoin pidetty työpaikkakatselmus. Tilat ovat epätarkoituksenmukaiset, mutta toimeen tullaan. Jos tiloista aiheutuu terveyshaittoja, niin sitten tilanne on toinen.
Vaikka pelastustoimi siirtyykin kunnista hyvinvointialueeseen, niin yhteistyö kuntien kanssa jatkuu edelleen.
– Onnettomuudet tapahtuvat edelleen kunnissa, eli ei kuntarajapinta meidän toiminnastamme mihinkään poistu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Pelastusjohtaja Harri Setälän päivittäisiin työtehtäviin on viime aikoina kuulunut paljon hyvinvointialueeseen siirtymiseen liittyviä asioita. Hän uskoo, että pelastustoimi saa hyvät toimintaedellytykset jatkossakin.
Jari Vierula
”Me huolehdimme ja vastaamme ihmisten turvallisuudesta. Luotan siihen, että saamme tehtäväämme hyvät resurssit jatkossakin.”
Jari Vierula
Hyvinvointialueet tarkoittavat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle isoa muutosta, sillä organisaatio siirtyy vuoden 2023 alusta osaksi hyvinvointialuetta. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana sote-uudistusta. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä listaa, että parhaillaan hänen työajastaan noin 40 prosenttia liittyy tavalla tai toisella hyvinvointialueeseen siirtymisestä johtuvista valmisteluista.
– Valmistelut on tehty niin hyvin kuin vain on osattu ja nyt on meneillään toimeenpanovaihe. Kyseessä on hallinnollinen uudistus, jossa siirrymme kunnista hyvinvointialueeseen. Taustalla on myös sisäministeriön johtama pelastustoimen uudistus.
Vaikka kyseessä on iso muutos, niin Setälä katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän arvelee, että varsinaisessa päivittäisessä toiminnassa muutokset eivät paljoa näy.
– Me huolehdimme ja vastaamme ihmisten turvallisuudesta. Luotan siihen, että saamme tehtäväämme hyvät resurssit jatkossakin.
Pelastusjohtajalla on kuitenkin huolenaiheita, sillä tulevassa pelastustoimen rahoituksessa on haasteita.
– Tällä hetkellä hyvinvointialueen rahoituslaskelmassa on pelastustoimen osalta nykyiseen verrattuna 2,0 miljoonan euron vaje.
Setälä kertoo, että hän on ollut kuultavana asiantuntijana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa hän on tuonut julki huolensa rahoituksen vajauksesta.
Pelastustoimen henkilökunta suhtautuu vielä tässä vaiheessa hivenen epäluuloisesti tulevaan hyvinvointialueeseen. Setälä myöntää, että epäluuloa on.
– Informoimme aktiivisesti miehistöä siitä, että missä mennään. Näin yritämme hälventää mahdollisia ennakkoluuloja.
Yksi huolista on koronavirus ja sen aiheuttamat hankaluudet. Setälä toteaa, että koronarajoitukset ovat aiheuttaneet muun muassa koulutusvelkaa, joka puolestaan vaikuttaa henkilöstön työturvallisuuteen.
– Koronatartuntoja ei henkilökunnalla ole, sillä meillä on käytössä erittäin tehokkaat turvatoimet. Muun muassa paloasemat ovat täysin suljettuja yleisöltä.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on eri kunnissa yhteensä 31 paloasemaa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi pelastustoimen tehtäviä pyörittävät sopimuspalokunnat. Mikä on niiden rooli hyvinvointialueessa?
– Rooli pysyy ennallaan. Meille on erittäin tärkeää että riittävän vakituisen henkilöstön lisäksi on riittävästi sopimushenkilöstöä.
Pelastuslaitos on satsannut toimiaikanaan paljon kaluston uudistamiseen. Setälän mukaan kalusto onkin melko hyvässä kunnossa. Peräseinäjoen sopimuspalokuntalaiset ovat moittineet paloaseman olevan ahdas eikä täytä enää nykypäivän vaatimuksia.
Setälä myöntää, että tilat eivät ole parhaat mahdolliset, mutta aivan lähiaikoina tuskin lähdetään uutta rakentamaan.
– Peräseinäjoella on hiljakkoin pidetty työpaikkakatselmus. Tilat ovat epätarkoituksenmukaiset, mutta toimeen tullaan. Jos tiloista aiheutuu terveyshaittoja, niin sitten tilanne on toinen.
Vaikka pelastustoimi siirtyykin kunnista hyvinvointialueeseen, niin yhteistyö kuntien kanssa jatkuu edelleen.
– Onnettomuudet tapahtuvat edelleen kunnissa, eli ei kuntarajapinta meidän toiminnastamme mihinkään poistu.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely