A-
A+
Toimitusjohtaja Tero Mäkinen luotsaa uuden kierrätysmuovitehtaan rakentamista Ilvesjoelle. Pramian omat tuotteet on pakattu Pramia Plasticin kierrätysmuovipulloihin siitä lähtien kun Pramia osti Toholammilla toimineen kierrätysmuovitehtaan.
Terhi Rintala
Ilvesjoelle rakennettava uusi tehdas valmistaa pantillisista muovipulloista korkealaatuista uusiomuovia, josta voidaan valmistaa täysin uusia, 100-prosenttisesti kierrätetystä muovista tehtyjä muovipulloja. Hanke on merkittävä askel suomalaisen kiertotalousteollisuuden kehityksessä ja vahvistaa Pramia-konsernin asemaa alan suunnannäyttäjänä.
Pramia Plastic Oy aloittaa uuden kierrätysmuovitehtaan rakentamisen Ilvesjoelle kevään 2025 aikana. Vuonna 2012 perustettu Pramia Plastic on toiminut tähän asti Keski-Pohjanmaalla, Toholammilla, ja siirto Ilvesjoelle tuo sen lähemmäs emoyhtiötä Pramia Oy:tä, joka on toiminut alueella jo 35 vuotta.
Uuden tehtaan kokonaispinta-ala on 9 800 m² ja sen arvioitu kokonaisinvestointi on noin 15 miljoonaa euroa. Tehtaan suunnittelussa on panostettu sekä tuotantokapasiteettiin että ympäristöystävällisyyteen.
Päivittäinen kapasiteetti nousee jopa 2 miljoonaan pulloon vuorokaudessa. Tuotantolinjoille tulee alan viimeisintä teknologiaa, ja tehdas toimii täysin ilman savupiippua – konkreettinen esimerkki fossiilisista prosesseista luopumisesta. Lisäksi tehdas käsittelee omat jätevetensä suljetussa kierrossa oman jätevedenpuhdistamon avulla, josta ei synny lainkaan ulostulevaa jätevettä.
Energiaratkaisut ovat niin ikään edistyksellisiä. Tehtaan tontilla korvataan vanha tuulivoimala uudella 1 MWh yksiköllä, joka kattaa lähes puolet tehtaan sähkönkulutuksesta. Lämmön varastointiin hyödynnetään hiekka-akkujärjestelmää, joka tukee tehtaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.
Pramia Plastic Oy:n toimitusjohtaja Marko Mäkinen toimii neuvonantajana rakennus- ja prosessisuunnittelussa pojalleen Tero Mäkiselle, joka toimii Pramia Oy:n toimitusjohtajana ja luotsaa hanketta emoyhtiön puolesta.
– On hienoa saada jatkaa perheyrittäjyyttä näin konkreettisesti ja samalla rakentaa tulevaisuuden kierrätysratkaisuja, toteaa Tero Mäkinen.
Pramia Plastic on huolehtinut myös henkilöstöstään muutoksen yhteydessä. Kaikille Toholammin työntekijöille on tehty houkutteleva työtarjous jatkaa tehtävässään Ilvesjoella.
Rakennustyöt pyritään käynnistämään kevään 2025 aikana, ja tehtaan arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuonna 2026.
Pramia Plasticin tuotannosta jopa 80 prosenttia menee vientiin EU-alueelle, mikä tekee yrityksestä merkittävän suomalaisen kierrätysalan vientiyrityksen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Toimitusjohtaja Tero Mäkinen luotsaa uuden kierrätysmuovitehtaan rakentamista Ilvesjoelle. Pramian omat tuotteet on pakattu Pramia Plasticin kierrätysmuovipulloihin siitä lähtien kun Pramia osti Toholammilla toimineen kierrätysmuovitehtaan.
Terhi Rintala
Ilvesjoelle rakennettava uusi tehdas valmistaa pantillisista muovipulloista korkealaatuista uusiomuovia, josta voidaan valmistaa täysin uusia, 100-prosenttisesti kierrätetystä muovista tehtyjä muovipulloja. Hanke on merkittävä askel suomalaisen kiertotalousteollisuuden kehityksessä ja vahvistaa Pramia-konsernin asemaa alan suunnannäyttäjänä.
Pramia Plastic Oy aloittaa uuden kierrätysmuovitehtaan rakentamisen Ilvesjoelle kevään 2025 aikana. Vuonna 2012 perustettu Pramia Plastic on toiminut tähän asti Keski-Pohjanmaalla, Toholammilla, ja siirto Ilvesjoelle tuo sen lähemmäs emoyhtiötä Pramia Oy:tä, joka on toiminut alueella jo 35 vuotta.
Uuden tehtaan kokonaispinta-ala on 9 800 m² ja sen arvioitu kokonaisinvestointi on noin 15 miljoonaa euroa. Tehtaan suunnittelussa on panostettu sekä tuotantokapasiteettiin että ympäristöystävällisyyteen.
Päivittäinen kapasiteetti nousee jopa 2 miljoonaan pulloon vuorokaudessa. Tuotantolinjoille tulee alan viimeisintä teknologiaa, ja tehdas toimii täysin ilman savupiippua – konkreettinen esimerkki fossiilisista prosesseista luopumisesta. Lisäksi tehdas käsittelee omat jätevetensä suljetussa kierrossa oman jätevedenpuhdistamon avulla, josta ei synny lainkaan ulostulevaa jätevettä.
Energiaratkaisut ovat niin ikään edistyksellisiä. Tehtaan tontilla korvataan vanha tuulivoimala uudella 1 MWh yksiköllä, joka kattaa lähes puolet tehtaan sähkönkulutuksesta. Lämmön varastointiin hyödynnetään hiekka-akkujärjestelmää, joka tukee tehtaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.
Pramia Plastic Oy:n toimitusjohtaja Marko Mäkinen toimii neuvonantajana rakennus- ja prosessisuunnittelussa pojalleen Tero Mäkiselle, joka toimii Pramia Oy:n toimitusjohtajana ja luotsaa hanketta emoyhtiön puolesta.
– On hienoa saada jatkaa perheyrittäjyyttä näin konkreettisesti ja samalla rakentaa tulevaisuuden kierrätysratkaisuja, toteaa Tero Mäkinen.
Pramia Plastic on huolehtinut myös henkilöstöstään muutoksen yhteydessä. Kaikille Toholammin työntekijöille on tehty houkutteleva työtarjous jatkaa tehtävässään Ilvesjoella.
Rakennustyöt pyritään käynnistämään kevään 2025 aikana, ja tehtaan arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuonna 2026.
Pramia Plasticin tuotannosta jopa 80 prosenttia menee vientiin EU-alueelle, mikä tekee yrityksestä merkittävän suomalaisen kierrätysalan vientiyrityksen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Toimitusjohtaja Tero Mäkinen luotsaa uuden kierrätysmuovitehtaan rakentamista Ilvesjoelle. Pramian omat tuotteet on pakattu Pramia Plasticin kierrätysmuovipulloihin siitä lähtien kun Pramia osti Toholammilla toimineen kierrätysmuovitehtaan.
Terhi Rintala
Ilvesjoelle rakennettava uusi tehdas valmistaa pantillisista muovipulloista korkealaatuista uusiomuovia, josta voidaan valmistaa täysin uusia, 100-prosenttisesti kierrätetystä muovista tehtyjä muovipulloja. Hanke on merkittävä askel suomalaisen kiertotalousteollisuuden kehityksessä ja vahvistaa Pramia-konsernin asemaa alan suunnannäyttäjänä.
Pramia Plastic Oy aloittaa uuden kierrätysmuovitehtaan rakentamisen Ilvesjoelle kevään 2025 aikana. Vuonna 2012 perustettu Pramia Plastic on toiminut tähän asti Keski-Pohjanmaalla, Toholammilla, ja siirto Ilvesjoelle tuo sen lähemmäs emoyhtiötä Pramia Oy:tä, joka on toiminut alueella jo 35 vuotta.
Uuden tehtaan kokonaispinta-ala on 9 800 m² ja sen arvioitu kokonaisinvestointi on noin 15 miljoonaa euroa. Tehtaan suunnittelussa on panostettu sekä tuotantokapasiteettiin että ympäristöystävällisyyteen.
Päivittäinen kapasiteetti nousee jopa 2 miljoonaan pulloon vuorokaudessa. Tuotantolinjoille tulee alan viimeisintä teknologiaa, ja tehdas toimii täysin ilman savupiippua – konkreettinen esimerkki fossiilisista prosesseista luopumisesta. Lisäksi tehdas käsittelee omat jätevetensä suljetussa kierrossa oman jätevedenpuhdistamon avulla, josta ei synny lainkaan ulostulevaa jätevettä.
Energiaratkaisut ovat niin ikään edistyksellisiä. Tehtaan tontilla korvataan vanha tuulivoimala uudella 1 MWh yksiköllä, joka kattaa lähes puolet tehtaan sähkönkulutuksesta. Lämmön varastointiin hyödynnetään hiekka-akkujärjestelmää, joka tukee tehtaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.
Pramia Plastic Oy:n toimitusjohtaja Marko Mäkinen toimii neuvonantajana rakennus- ja prosessisuunnittelussa pojalleen Tero Mäkiselle, joka toimii Pramia Oy:n toimitusjohtajana ja luotsaa hanketta emoyhtiön puolesta.
– On hienoa saada jatkaa perheyrittäjyyttä näin konkreettisesti ja samalla rakentaa tulevaisuuden kierrätysratkaisuja, toteaa Tero Mäkinen.
Pramia Plastic on huolehtinut myös henkilöstöstään muutoksen yhteydessä. Kaikille Toholammin työntekijöille on tehty houkutteleva työtarjous jatkaa tehtävässään Ilvesjoella.
Rakennustyöt pyritään käynnistämään kevään 2025 aikana, ja tehtaan arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuonna 2026.
Pramia Plasticin tuotannosta jopa 80 prosenttia menee vientiin EU-alueelle, mikä tekee yrityksestä merkittävän suomalaisen kierrätysalan vientiyrityksen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely