Vesirokkorokote maksutta kaikille, joilta suoja puuttuu

Sari Haapala

Kansallinen rokotusohjelma laajeni nyt elokuun alussa. Jatkossa vesirokkorokotetta tarjotaan maksutta kaikille henkilöille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokotetta. Yleensä myöskään ne henkilöt eivät tarvitse rokotetta, jotka ovat sairastaneet vyöruusun.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella aikuiset voivat saada maksuttoman rokotteen ajanvarauksella omasta sosiaali- ja terveyskeskuksesta tai -asemalta, aikuisneuvolasta, perhesuunnitteluneuvolasta tai opiskeluterveydenhuollosta. Vesirokkorokotusaikoja on voinut varata OmaEP digipalvelussa syyskuun 15. päivästä alkaen.

– Odotamme kiinnostusta erityisesti niiltä aikuisilta, jotka tietävät, etteivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokotetta, infektioylilääkäri ja hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri Elina Kärnä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta toteaa.

Hän huomauttaa, että koska kyseessä on kuitenkin melko rajattu kohderyhmä, samanlaista ryntäystä kuin esimerkiksi influenssarokotuksissa ei nyt odoteta. Aikoja on varattu ja vesirokkorokotuksia annettu myös jo aiemmin.

Kansallisen rokotusohjelman laajennuksen kohderyhmää ovat 20–50-vuotiaat aikuiset, joilla ei ole suojaa vesirokkoa vastaan. THL arvioi, että vain noin 1–3 prosenttia aikuisväestöstä ei ole sairastanut vesirokkoa eikä siten omaa suojaa tautia vastaan.

– Hyvinvointialueen omassa valmistelussa on arvioitu vastaavasti, että kohderyhmä on suhteellisen pieni. Käytännössä lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneet vesirokon jo lapsuudessa. Rokotteiden saatavuuden on arvioitu olevan riittävä, Kärnä kiteyttää ja jatkaa, että koska suurin osa aikuisista on jo sairastanut vesirokon, kyse ei ole koko väestöä koskevasta rokotuskampanjasta.

– Vaan mahdollisuudesta täydentää puuttuva suoja niille, jotka sitä tarvitsevat.

Kärnä huomauttaa, että vaikka vesirokkoa pidetään usein lasten lievänä tautina, on se aikuisena sairastettuna yleensä huomattavasti vaikeampi.

– Se voi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumetta, aivotulehdusta ja vakavia ihoinfektioita, ja raskaana oleville sekä immuunipuutteisille henkilöille tauti voi olla erityisen vakava.

Viime aikoina myös vyöruusurokote on ollut paljon esillä julkisuudessa, sillä sen on tutkimuksissa havaittu liittyvän pienempään muistisairauksien, muun muassa Alzheimerin taudin, riskiin. Kyseessä on kuitenkin eri rokote kuin vesirokossa.

– Vyöruusurokote ja vesirokkorokote liittyvät samaan virukseen, mutta eivät ole sama rokote. Molempien taustalla on Varicella-zoster-virus, joka aiheuttaa ensin vesirokon. Vesirokon jälkeen virus jää elimistöön piileväksi ja voi myöhemmin aktivoitua uudelleen vyöruusuna.

Kärnä toteaa, että vyöruusurokotteeseen liittyvien tutkimusten tulokset ovat kiinnostavia. Hän kuitenkin painottaa, että rokotetta ei tällä hetkellä suositella muistisairauksien ehkäisyyn, vaan vyöruusun ja sen jälkitautien estämiseen.

– Tutkimus tällä alueella jatkuu edelleen.

Suomessa vyöruusurokote ei vielä kuulu yleiseen kansalliseen rokotusohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan se tulee osaksi kansallista ohjelmaa helmikuussa 2027 tietyille voimakkaasti immuunipuutteisille riskiryhmille, kuten elin- tai kantasolusiirteen saaneille ja hematologista syöpää sairastaville.

– Muut voivat hankkia vyöruusurokotteen omakustanteisesti esimerkiksi yksityisiltä rokotusasemilta tai julkisesta terveydenhuollosta reseptillä, Kärnä sanoo.