Huoltovarmuuskriteeri nostaa lähiruoan asemaa

Suomen ruokastrategian tavoite vahvan ruokajärjestelmän rakentamisesta on erittäin ajankohtainen. Peräseinäjoen markkinoilla markkinapuheen pitänyt maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) perusteli ajankohtaisuutta huoltovarmuuden, energiaturvallisuuden ja kotimaisen tuotannon korostuneella merkityksellä.

Kirsi Kuusisto

Kotimaisen ruoantuotannon merkitys on nostanut päätään, mutta varsinkin pientuottajilla riittää edelleen haasteita.

– Kustannuspaineita tulee energian ja lannoitteiden hinnasta. Lähi-idän kriisi vaikuttaa välillisesti kaikkiin kustannuksiin. Yksi haaste on lisäksi sääriski, totesi Sari Essayah.

Maa- ja metsätalousministeri löytää haasteiden lisäksi myös jotakin positiivista. Suomalaisten viljelijöiden rehusadot ovat tänä kesänä hyviä, tosin viljan kohdalla ollaan vielä jännityksessä.

Suomella olisi mahdollisuus kasvattaa Essayahin mukaan ruokaviennin osuutta. Konkreettisia toimenpiteitä on ollut erilaisten hankkeiden muodossa, mutta ne ovat päättyessään jättäneet viennin edistämisen puolitiehen. Yhteistyöstä SUVIn (Suomen elintarvikeyhdistys) ja Ruokatieto-yhdistyksen kanssa on saatu ruokavientiin pysyvä rakenne.

Nousukauden kynnyksellä on saatu tehtyä hallituksen taholta Essayahin mukaan edellytyksiä parempaan päin. Niitä ovat paikallisen sopimisen edistäminen sekä hankintalakiin tehdyt muutokset.

– Olemme pystyneet saamaan hankintalakiin huoltovarmuuskriteerin, joten julkisella puolella on mahdollisuus keskittyä suomalaiseen ruokaan. Ei tietenkään riitä, että tästä on maininta laissa, totesi Essayah viitaten Kuntaliiton tarjoamaan asiantuntija-apuun ja sivustoon.

Suomen ruokastrategian tavoitteeseen vahvasta, kannattavasta ja kestävästä ruokajärjestelmästä ei Essayahin mukaan päästä ilman elinvoimaista maaseutua eikä ilman yrittäjiä, jotka uskaltavat investoida ja kehittää toimintaansa tavoitteellisesti ja rohkeasti.

– Maaseutupoliittinen selonteko, joka on tehty tällä hallituskaudella, linjaa maaseudun keskeisen roolin Suomen hyvinvoinnin, talouden, huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisesta vuoteen 2040 saakka. Sen mukaan maaseudun elinvoima rakentuu yrittäjyydelle, toimiville palveluille, sujuville yhteyksille, digitaaliselle saavutettavuudelle ja vahvoille paikallisyhteisöille, listasi Essayah puheessaan.

Peräseinäjokea Essayah luonnehti erinomaiseksi esimerkiksi siitä, mitä maaseutupoliittisessa selonteossa tavoitellaan.

– Täällä on vahvaa yritystoimintaa, menestyvää maa- ja puutarhataloutta, aktiivisia ihmisiä sekä ihmisiä, jotka uskovat tulevaisuuteen. Tällaiset yhteisöt rakentavat koko Suomen kestävyyttä ja kilpailukykyä nyt ja pitkälle tulevaisuuteen katsoen, sanoi Essayah.

Essayah mainitsi myös jokaisen kuluttajan vastuun siitä, millä tuotteilla ostoskoria täytetään. Lähiruoka ja suomalainen ruoka ylipäätään ovat hänen sydäntään lähellä paitsi ministerintyön vuoksi myös henkilökohtaisesti. Omia suosikkeja ovatkin kotimainen kala, varsinkin paistetut ahvenet ja muikut, kasvikset sekä jälkiruokaherkkuna jäätelö.