A-
A+
Koko maassa seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi 12,7 prosentista noin 14 prosenttiin. Se on pieni ilonaihe, kun äänioikeutetuista kuusi seitsemästä jää kotiin. Jos yli 85 prosenttia jättää päätösvallan muille, kirkon on kysyttävä, miksi sen oma demokratia ei kiinnosta jäseniä.
Etelä-Pohjanmaalla äänestysprosentit ovat totuttuun tapaan maan keskiarvoa paremmat. Seinäjoella äänesti liki 18 prosenttia, ja edellisissä, vuoden 2022, seurakuntavaaleissa Seinäjoki oli suurten seurakuntien aktiivisin. Silti vielä kahdeksan vuotta sitten Seinäjoella äänesti yli 22 prosenttia. Hyvä suhteessa muihin ei ole sama kuin hyvä.
Matalalle osallistumiselle löydetään monia selityksiä. Monelle kirkkoon kuuluminen on tapa, jonka ytimessä ovat kirkolliset toimitukset - häät ja hautajaiset, ristiäiset ja rippijuhlat. Kirkon hallintoa ei koeta omaksi asiaksi, eikä se jaksa innostaa vaaliuurnille.
Edessä olevat päätökset ovat isoja ja koskettavat suurinta osaa ihmisistä, kun hautausmaksuja korotetaan, leirikeskuksista luovutaan tai kirkkorakennusten tulevaa käyttöä mietitään. Näillä ratkaisuilla on oikeutus vain, jos jäsenet tuntevat ne omikseen. Voiko marista, jos ei ole edes äänestänyt?
Nuoret ovat seurakuntavaalien kipein kohta. Kun rippikoulu on tuoreessa muistissa, side seurakuntaan on jo olemassa - ja kokemus on useimmilla myönteinen. Silti valtakunnallisesti 16–17-vuotiaista äänesti 8,6 prosenttia, ja Seinäjoella reilut 10 prosenttia. Kurikassa äänioikeuttaan käytti noin 17 prosenttia 16–17-vuotiaista. Muista vaaleista poikkeava äänioikeus 16-vuotiaana on vain mahdollisuus, ellei kukaan kerro, miksi sitä kannattaa käyttää.
Ratkaisuja ei tarvitse keksiä tyhjästä. On hyvä, että äänestäminen tuodaan sinne, missä ihmiset liikkuvat, kuten kauppoihin ja kouluihin. Valitsijayhdistysten on kerrottava selvästi, mitä ne haluavat seurakunnassa muuttaa. Seurakuntien taas kannattaa näyttää koko nelivuotiskauden ajan, mitä valtuusto päätti ja miksi, eikä muistaa jäseniään vasta vaalisyksynä. Muuten vaalit ja niiden väliin jäävä nelivuotiskausi eivät kohtaa.
Tämän syksyn valtakunnallinen nousu osoittaa, että suunta voi kääntyä. Seuraaviin vaaleihin on neljä vuotta aikaa. Ne kannattaa käyttää siihen, että vuonna 2030 kotiin jää selvästi harvempi. Ennen seuraavia vaaleja seurakuntien on opittava perustelemaan paremmin, mihin me heitä tarvitsemme.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Koko maassa seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi 12,7 prosentista noin 14 prosenttiin. Se on pieni ilonaihe, kun äänioikeutetuista kuusi seitsemästä jää kotiin. Jos yli 85 prosenttia jättää päätösvallan muille, kirkon on kysyttävä, miksi sen oma demokratia ei kiinnosta jäseniä.
Etelä-Pohjanmaalla äänestysprosentit ovat totuttuun tapaan maan keskiarvoa paremmat. Seinäjoella äänesti liki 18 prosenttia, ja edellisissä, vuoden 2022, seurakuntavaaleissa Seinäjoki oli suurten seurakuntien aktiivisin. Silti vielä kahdeksan vuotta sitten Seinäjoella äänesti yli 22 prosenttia. Hyvä suhteessa muihin ei ole sama kuin hyvä.
Matalalle osallistumiselle löydetään monia selityksiä. Monelle kirkkoon kuuluminen on tapa, jonka ytimessä ovat kirkolliset toimitukset - häät ja hautajaiset, ristiäiset ja rippijuhlat. Kirkon hallintoa ei koeta omaksi asiaksi, eikä se jaksa innostaa vaaliuurnille.
Edessä olevat päätökset ovat isoja ja koskettavat suurinta osaa ihmisistä, kun hautausmaksuja korotetaan, leirikeskuksista luovutaan tai kirkkorakennusten tulevaa käyttöä mietitään. Näillä ratkaisuilla on oikeutus vain, jos jäsenet tuntevat ne omikseen. Voiko marista, jos ei ole edes äänestänyt?
Nuoret ovat seurakuntavaalien kipein kohta. Kun rippikoulu on tuoreessa muistissa, side seurakuntaan on jo olemassa - ja kokemus on useimmilla myönteinen. Silti valtakunnallisesti 16–17-vuotiaista äänesti 8,6 prosenttia, ja Seinäjoella reilut 10 prosenttia. Kurikassa äänioikeuttaan käytti noin 17 prosenttia 16–17-vuotiaista. Muista vaaleista poikkeava äänioikeus 16-vuotiaana on vain mahdollisuus, ellei kukaan kerro, miksi sitä kannattaa käyttää.
Ratkaisuja ei tarvitse keksiä tyhjästä. On hyvä, että äänestäminen tuodaan sinne, missä ihmiset liikkuvat, kuten kauppoihin ja kouluihin. Valitsijayhdistysten on kerrottava selvästi, mitä ne haluavat seurakunnassa muuttaa. Seurakuntien taas kannattaa näyttää koko nelivuotiskauden ajan, mitä valtuusto päätti ja miksi, eikä muistaa jäseniään vasta vaalisyksynä. Muuten vaalit ja niiden väliin jäävä nelivuotiskausi eivät kohtaa.
Tämän syksyn valtakunnallinen nousu osoittaa, että suunta voi kääntyä. Seuraaviin vaaleihin on neljä vuotta aikaa. Ne kannattaa käyttää siihen, että vuonna 2030 kotiin jää selvästi harvempi. Ennen seuraavia vaaleja seurakuntien on opittava perustelemaan paremmin, mihin me heitä tarvitsemme.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Koko maassa seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi 12,7 prosentista noin 14 prosenttiin. Se on pieni ilonaihe, kun äänioikeutetuista kuusi seitsemästä jää kotiin. Jos yli 85 prosenttia jättää päätösvallan muille, kirkon on kysyttävä, miksi sen oma demokratia ei kiinnosta jäseniä.
Etelä-Pohjanmaalla äänestysprosentit ovat totuttuun tapaan maan keskiarvoa paremmat. Seinäjoella äänesti liki 18 prosenttia, ja edellisissä, vuoden 2022, seurakuntavaaleissa Seinäjoki oli suurten seurakuntien aktiivisin. Silti vielä kahdeksan vuotta sitten Seinäjoella äänesti yli 22 prosenttia. Hyvä suhteessa muihin ei ole sama kuin hyvä.
Matalalle osallistumiselle löydetään monia selityksiä. Monelle kirkkoon kuuluminen on tapa, jonka ytimessä ovat kirkolliset toimitukset - häät ja hautajaiset, ristiäiset ja rippijuhlat. Kirkon hallintoa ei koeta omaksi asiaksi, eikä se jaksa innostaa vaaliuurnille.
Edessä olevat päätökset ovat isoja ja koskettavat suurinta osaa ihmisistä, kun hautausmaksuja korotetaan, leirikeskuksista luovutaan tai kirkkorakennusten tulevaa käyttöä mietitään. Näillä ratkaisuilla on oikeutus vain, jos jäsenet tuntevat ne omikseen. Voiko marista, jos ei ole edes äänestänyt?
Nuoret ovat seurakuntavaalien kipein kohta. Kun rippikoulu on tuoreessa muistissa, side seurakuntaan on jo olemassa - ja kokemus on useimmilla myönteinen. Silti valtakunnallisesti 16–17-vuotiaista äänesti 8,6 prosenttia, ja Seinäjoella reilut 10 prosenttia. Kurikassa äänioikeuttaan käytti noin 17 prosenttia 16–17-vuotiaista. Muista vaaleista poikkeava äänioikeus 16-vuotiaana on vain mahdollisuus, ellei kukaan kerro, miksi sitä kannattaa käyttää.
Ratkaisuja ei tarvitse keksiä tyhjästä. On hyvä, että äänestäminen tuodaan sinne, missä ihmiset liikkuvat, kuten kauppoihin ja kouluihin. Valitsijayhdistysten on kerrottava selvästi, mitä ne haluavat seurakunnassa muuttaa. Seurakuntien taas kannattaa näyttää koko nelivuotiskauden ajan, mitä valtuusto päätti ja miksi, eikä muistaa jäseniään vasta vaalisyksynä. Muuten vaalit ja niiden väliin jäävä nelivuotiskausi eivät kohtaa.
Tämän syksyn valtakunnallinen nousu osoittaa, että suunta voi kääntyä. Seuraaviin vaaleihin on neljä vuotta aikaa. Ne kannattaa käyttää siihen, että vuonna 2030 kotiin jää selvästi harvempi. Ennen seuraavia vaaleja seurakuntien on opittava perustelemaan paremmin, mihin me heitä tarvitsemme.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely