Paljon hyvää, mutta myös huolenaiheita

Kurikan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina vuoden 2025 tilinpäätöstä. Se oli 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Terhi Rintala

Tilinpäätöstä esitellyt controller Marjukka Kätevä totesi, että ajatukset ovat kaksijakoiset.

– Teimme tappiollisen tilinpäätöksen. Toisaalta se oli vähemmän tappiollinen kuin ennustettiin. Meni siis paremmin kuin pelättiin.

Kätevä löysi tilinpäätöksestä paljon positiivista sanottavaa, mutta myös huolenaiheita.

– Kurikassa palveluverkko on rakentunut sen varaan, että tarvitsemme 12–13 miljoonaa osinkotuloja vuosittain, jotta sitä voidaan ylläpitää nykytasolla.

Controllerin viestiä alleviivasi kokouksessa käsitelty osavuosikatsaus vuoden 2026 kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Se on lähes 3,5 miljoonaa miinuksella.

– Kun osinkoja ei ole tilannetta parantamassa, tilinpäätös on korutonta kerrottavaa. Osinkojen merkitys on selvästi nähtävissä, tiivisti Juha Mikkilä (kesk.).

Kätevä antoi kehuja kaupungin eri osastoille, jotka tekivät 3,5 miljoonaa euroa paremman tilinpäätöksen kuin talousarvio oli ollut.

– Säästöt olivat merkittävät. Meillä on todella vastuullisia taloudenpitäjiä.

Kaupungin suhteellinen velkaantumisaste on korkea, peräti 172,6 prosenttia.

– Vaikka velan määrä on kasvanut, meillä on silti vahva tase. Velan vastapainona on omaisuutta.

Kätevä varoitti, että käyttötalous on saatava kuntoon, jotta investoinnit ja sitä kautta poistot eivät paina jatkossa tilinpäätöksiä liikaa.

– Ei auta, vaikka tytäryhtiöillä menisi hyvin.

Ryhmäpuheenvuoroissa Keskustan Sampo Tupila nosti esiin, että tulevaisuuteen sisältyy myös huolia, joita ei voida sivuuttaa.

– Investointeja on tarkasteltava kriittisesti. Se vaatii malttia, priorisointia sekä pitkän aikavälin sitoutumista.

Kokoomuksen Jari Isohella vertasi kaupungin budjetointia yksityiseen sektoriin, missä talousarvio laaditaan niin realistisesti kuin mahdollista.

– Kaupungin budjetit on laadittu hyvin varovaisesti, ja tilinpäätökset ovat olleet eronneet niistä tuntuvasti. Vievätkö nämä uskottavuuden koko budjetilta vai onko se vain keino hillitä osastojen rahankäyttöä?

Jouni Vallin (ps.) kritisoi käyttömenoja liian suuriksi.

– Sille on pakko tehdä jotain lähitulevaisuudessa.

Margit Parkkamäki (sd) näki tilinpäätöksessä enimmäkseen hyvää.

– Vajetta on pystytty rajusti leikkaamaan, mutta palvelujen määrä tai laatu ei ole laskenut.

Vasemmistoliiton Ari Elomaan mukaan luvut voisivat olla parempia, mutta myös paljon huonompia.

– Tärkeintä on, että Kurikassa on hyvä buumi päällä.

Markus Blommendahl (kd) muistutti, että talous ei ole itseisarvo, vaan väline.

– Tulevaisuuden haasteet on tunnistettava. Investointitaso on ollut jo liian korkea. Meillä on konsensus siitä, että niistä pidättäydytään jatkossa.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Myllymäki (kok.) esitteli tarkastuskertomuksen, jossa oli keskitytty tällä kertaa sivistystoimeen. Myllymäki löysi paljon hyvää, mutta myös kehityskohteita.

Vammaisneuvoston puolesta puheenvuoron käyttänyt Sari Riskumäki (sd.) havaitsi tarkastuskertomuksessa yhden selkeän puutteen.

– Esteettömyyden ja saavutettavuuden arviointi puuttuu lähes kokonaan. Lisäksi erityislasten tarpeet tunnistetaan, mutta arviointi jää pinnalle.

Vanhusneuvoston Tapio Hongisto oli löytänyt vain kaksi mainintaa senioreihin liittyen. Ne olivat yli 65-vuotiaille osoitettu seniorikortti ja yhdessä kansalaisopiston kanssa tarjotut luennot.

– Ne ovat aika vähän kolmannekselle Kurikan väestöstä. Yritin selvittää, mitä toimialaa tarkastellessa kommentteja löytyisi enemmän. Kurikassa ei ole hyvinvointilautakuntaa. Tekoäly päätyi lopulta esittämään kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivaa vanhusneuvostoa. Meillä ei ole minkäänlaisia resursseja huolehtia asioista ja toimimme vapaaehtoisvoimin. Voisitte vähän miettiä tätä, Hongisto evästi valtuustoa.

Liikuntatoimen päällikkö Annukka Siltakorpi esitteli kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029. Lapsista ja nuorista on eniten dataa, erityisesti koululaisista.

– Työikäisistä ja senioreista ei ole etenkään valtakunnallista dataa tarjolla hyvinvointiin liittyen.

Kaikissa ikäryhmissä nousivat esiin samat asiat - mielenterveyden haasteet, tarve osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen sekä elintapoihin liittyvät tekijät.

– Selkeitä kehittämistarpeita liittyy erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen, osallisuuden kokemukseen, elintapoihin, yksinäisyyteen sekä väestön ikääntymisen myötä kasvavaan palvelutarpeeseen.

Siltakorpi nosti arkiliikunnan edistämisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Valtuutettujen puheenvuoroissa korostuivat kodin merkitys liikkumiselle sekä ulkopuolisten mahdollisuudet vaikuttaa asiaan.

– Lasten liikunnallisuus lähtee täysin kotoa. Jos siellä ei ole liikunnallista innostusta, koulun ja seuran on vaikea tehdä asioita, Lauri Mäntykoski (kesk.) tiivisti.

– Monet valinnat tehdään ihmisten arjessa. Kaikkeen ei voi puuttua, Margit Parkkamäki summasi.