Ahonniemi myyntiin?

Seinäjoen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti perjantaina, että se pyytää Peräseinäjoen kappelineuvostolta ja kasvatuksen johtokunnalta lausunnon Ahonniemen myyntiin laittamisesta.

Terhi Rintala

Myyntiaikeesta pyydetään myös LAVA-lausunto, mikä tarkoittaa lapsivaikutusten arviointia. Silloin toimintaa ja päätöksentekoa punnitaan lasten edun näkökulmasta.

Kirkkoneuvostolle myyntiesitystä perusteltiin sillä, että Ahonniemen myyntiin laittaminen on perusteltua sekä piispantarkastuksen loppuraportin että leirikeskusselvityksen perusteella.

– Jostakin leirikeskuksesta täytyy luopua. Ahonniemi on seurakunnan omistamalla maalla, joten se on mahdollista myydä. Lankarissa maapohja on Lankari-säätiön omistama ja osa mökeistä myös, hallintojohtaja Paula Perälampi perustelee.

Perälampi sanoo myös, että Seinäjoen seurakunnan oma käyttö Ahonniemessä on vähäistä. Ahonniemestä luovuttaessa seurakunnalle jäävä kokonaisuus vastaisi seurakunnan käyttötarpeisiin, käyttöaste paranee ja toiminta jäljelle jäävissä leirikeskuksissa on ympärivuotista.

Marraskuussa 2024 Seinäjoen seurakunnassa toteutettiin piispantarkastus. Sen loppuraporttiin on kirjattu, että seurakunnalla on kolme leirikeskusta - Ahonniemen lisäksi Lankari Nurmossa ja Honkiniemi Ähtärissä.

Raportissa todetaan, että seurakunnan oma leiritoiminta on aktiivista, erityisesti rippileirien osalta leirikeskusten kapasiteetti on tarpeen. Kuitenkin tulevaisuudessa tehtävien investointien osalta seurakunnan on syytä harkita tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon syntyvyyden ja kaupungin väestönkehityksen vaikutukset sekä mahdolliset toimintaan olennaisesti vaikuttavat muutokset.

Seinäjoen seurakunnan vuonna 2023 laadittuun kiinteistöstrategiaan on kirjattu, että yhdestä leirikeskuksesta tulee luopua vuoteen 2028 mennessä ja samalla uuden majoituskapasiteetin rakentamiseen tulee varautua.

Syksyllä 2024 seurakunta tilasi ulkopuolisen leirikeskusselvityksen. Tilannetta tarkasteltiin eri arviointikriteerien perusteella. Näitä olivat toiminnallisuus, käyttöaste ja majoituskapasiteetti, kustannukset, potentiaali sekä muut tavoitteet.

Leirikeskusselvityksessä arvioitiin kaikkien leirikeskusten osalta niistä luopumista ja sen seurauksia. Suurin myönteinen vaikutus olisi selvityksen mukaan sillä, että luovutaan sekä Ahonniemestä että Lankarista. Kahdesta leirikeskuksesta luopuminen olisi kuitenkin tässä vaiheessa haasteellista.

Ahonniemen majoituskapasiteetti on 52 paikkaa, mikä on juuri sama kuin Lankarissa. Erona on se, että Lankaria voidaan käyttää myös talviaikaan. Honkiniemen majoituskapasiteetti on 143 paikkaa kesäaikaan ja 101 talviaikaan.

Ahonniemen kiinteistöön kuului alun perin vuonna 1995 lahjoituksena saatu, lahjakirjan mukaan noin 0,2 hehtaarin määräala sekä samana vuonna lisämaaksi ostetut, kauppakirjojen mukaan noin 0,92 hehtaarin ja 1,4 hehtaarin määräalat.

Seurakunnan omistamiin Ahonniemen alueen kiinteistöihin kuuluu tällä hetkellä 2,929 hehtaaria maa-aluetta ja 1,134 hehtaaria vesialuetta.

Ahonniemen alueiden ja rakennusten tasearvo oli viimeisimmässä tilinpäätöksessä yhteensä 162 888,51 euroa.

Perälampi sanoo, että mahdollista myyntihintaa ei ole vielä mietitty.

– Sitä ei ole vielä haarukoitu. Ensin mietitään, myydäänkö vai ei.

Ahonniemen osalta suurimpana miinuksena tuntuu olevan se, ettei sen rakennuksia ole suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Rakennuksista vanhin on vuonna 1995 rakennettu rantasauna.

Leirikeskusselvitys osoittaa, että Ahonniemen rakennuskanta on uusin. Leirikeskuksista se on parhaassa kunnossa ja sijainti on hyvä, mutta kehittämiseen on panostettu vähiten. Selvityksessä Ahonniemeä kuvaillaan leirikeskuksista vähiten ”kirkolliseksi”. Neutraalina leirikeskuksena se soveltuisi parhaiten myös ulkopuoliseen toimintaan.

Ahonniemen korjausvelan osuus leirikeskusten yhteenlasketusta korjausvelasta on vain 8,2 prosenttia, kun se on Lankarilla 18,6 prosenttia ja Honkiniemellä peräti 73,2 prosenttia. Honkiniemessä rakennusten kuntoluokitus on huono, ja osaa majoitusrakennuksista ei ole taloudellisesti tai teknisesti järkevää korjata.

Ahonniemessä rakennusten kuntoluokitus on tyydyttävä. Huonoimmassa kunnossa on rantasauna ja parhaimmassa viimeisimpänä valmistunut leirivetäjien majoitusrakennus (2015). Rakennusten yhteenlaskettu korjausvelka oli vuonna 2022 186 366 euroa. Ahonniemen vuosittaisen ylläpitokulut ovat noin 70 000 euroa.

Kiinteistötyöryhmä päätyi kesäkuussa esittämään Ahonniemen leirikeskuksen myyntiä. Ahonniemessä on vuosittain ollut kolme perusrippikoululeiriä, joiden osallistujat ovat vain Ylistaron tai Peräseinäjoen kappeliseurakuntien alueelta. Lisäksi siellä on järjestetty selkorippikoulu.

Kouluikäisten leiritoimintaa Ahonniemessä on ollut kesäaikana 2-3 leiriä. Esityksessä arvioidaan, että nämä leirit voitaisiin jatkossa toteuttaa omissa leirikeskuksissa, joissa on jo samanaikaista toimintaa.

Väistämättä herää kysymys, mitä tapahtuu riihikirkolle, jos Ahonniemi myydään. Ahoniemen riihikirkolla on monipuolinen elämänkaari. Alun perin rakennus toimi pitkään pappilan riihenä, kunnes se sotien jälkeisessä asutusvaiheessa siirtyi Hatakan perheen omistukseen. Seurakunta osti riihen takaisin 2000-luvun alussa, ja riihikirkkona se aloitti vuonna 2005.

Riihikirkosta löytyy Peräseinäjoen ensimmäisen, vuonna 1798 rakennetun kirkon säilytetty saarnatuoli ja virsitaulu. Tällaisen omaisuuden siirtyminen ulkopuolisen ostajan haltuun ei tunnu mukavalta, ellei kauppaan sisälly mahdollisuutta siihen, että kappeliseurakunta saa edelleen hyödyntää tilaa tiettyinä ajankohtina.

Peräseinäjoen kappelineuvosto kokoontuu 10. syyskuuta antamaan lausuntonsa Ahonniemen myyntiin liittyen. Seurakuntatalolla järjestetään keskiviikkona 17. syyskuuta keskustelutilaisuus, jossa seurakuntalaisilla on mahdollisuus esittää omia ajatuksiaan aiheeseen liittyen.