A-
A+
Yksi ukkoskuuro saattaa pilata pellolla kaiken tehdyn työn ja peli on menetetty siltä kesää.
Salla Kurikka
Maatalousyrittäjä Jari Pärnänen pääsi aloittamaan syksyn sadonkorjuun viime viikolla pienillä kokeiluilla. Hänellä on puitavanaan 30 hehtaaria kauraa ja ohraa. Loput peräseinäjokisen lypsykarjatilan peltopinta-alasta käytetään säilörehuntuotantoon.
– Lietteenajo vie aina keväällä oman aikansa ennen kuin pääsee kylvämään ja sen vuoksi kylvöt menevät yleensä myöhälle, Jari kertoo.
Tällä hetkellä tilalla eletään puintikauden alkua. Peltolohkoilla tilanne ei yrittäjän arvion mukaan näytä vielä siltä, että puinneilla olisi kova kiire.
– Jossain vaiheessa kesää viileät kelit näyttivät siltä, että puinnit menisivät hyvinkin myöhälle. Nyt on kuitenkin hyvin tavanomainen puintien aloitusaika meille.
Kolmannen rehunteon aloitus lähestyy, mutta Jari epäilee viljojen sadonkorjuun olevan valmiina ennen niitä. Pärnäsessä puinteihin kuluu aika keskimäärin parisen viikkoa säistä riippuen.
– Syksy on arvoituksellista aikaa, sillä tulevia säitä ei voi etukäteen tietää.
Nyt alueelle on osunut pieniä sadekuuroja, jotka keskeyttävät puinnit hetkellisesti.
Puintien eteneminen vaatii kuivuutta työn sujuvuuden vuoksi ja jotta kuivausvaiheessa vältytään pitkien kuivausaikojen aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta.
– On nähty myös sellaisia syksyjä, kun lähes joka päivä satoi.
Liiallinen kosteus aiheuttaisi tässä kasvuvaiheessa myös kasvitautien leviämistä ja siten sadon menetyksiä.
Tähän mennessä puidut viljat ovat laadultaan keskinkertaisia ja Jari on ollut niihin tyytyväinen.
– Löytyy vähän heikompia lohkoja ja sitten on tosi hyviäkin lohkoja. Uskoisin, että kohtuu hyvä sato on tulossa.
Hän epäilee, että kylmä ja kostea alkukesä saattoi maalajista riippuen tehdä viljan kasvulle myös hyvää.
Yli 30 asteen pitkät helteet eivät sen sijaan ole millekään viljelykasville suotuisia kasvuolosuhteita.
– Onneksi helteet tulivat vasta loppukesästä, jolloin ne eivät olleet enää niin haitallisia.
Jari epäilee, että kuumuus saattoi myös hieman pakkotuleennuttaa ohraa ja kauraa.
– Myöhempään kylvetyt ehtivät nyt varmasti tuleentua. Jyväkoko saattaa kuitenkin jäädä ehkä pienemmäksi kuin mitä se olisi ilman helteitä ollut.
Kuten monella muullakin viljaa viljelevällä yrittäjällä, myös Jarilla ukkoskuurot aiheuttivat kasvustojen lakoontumista.
– Puolikin tuntia sadetta tuulen kanssa, niin se on siinä. Yksi ukkoskuuro saattaa pilata pellolla kaiken tehdyn työn ja peli on menetetty siltä kesää, vaikka olisi miten hyvät kasvunsääteet ja tuotantopanokset laitettuna.
Säiden ääri-ilmiöt tuntuvat lisääntyneen viime vuosina.
– Tuntuu, että kesä on menty ääriolosuhteesta toiseen eikä tavallista kasvukautta ole olemassa tällä hetkellä. Keväisin toivoo, että kesän aikana olisi sopivasti sadetta, lämpöä ja paistetta.
Kaikki puitu vilja kierrätetään pihassa seisovan kuivaajan kautta. Tällä hetkellä puintikosteudet ovat vaihdelleet 15 ja 25 prosentin välillä.
– Kosteimmilla pelloilla olen kyllä miettinyt, että oliko vielä järkevää puida.
Viljalla sekä säilörehulla ruokitaan tilan 60 lypsylehmää sekä saman kokoinen nuorkarja.
– Lypsylehmälle on tärkeää, että ruokinnassa käytettävä vilja on laadukasta. Nurmen laatu on tänä kesänä ollut todella hyvä samoin kuin viljojen hehtolitrapainot.
Jarin kuivaajassa kuivatetaan myös naapuritilan viljat. Yhteiskäyttö vaatii järjestelyä sekä aikataulutusta.
– Tuppaa olla niin, että puinneille suosiollisten säiden aikaan kaikki ovat yhtä aikaa pellolla ja kuivaajallekin tulee ruuhkaa.
Vallitsevassa kannattavuustilanteessa maatalousyrittäjät toivovat, että etenkin sesonkien aikaan työt sujuisivat ilman suurempia vastoinkäymisiä.
– Toiminnan kannattavuus on monella siinä ja siinä. Isot vastoinkäymiset saattaisivat viedä sen pakkasen puolelle.
Esimerkiksi vahingot maataloustöiden kannalta keskeisessä kalustossa saattavat aiheuttaa merkittäviä tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia.
Pärnäsessä kustannussäästöjä on haettu yhteiskoneiden hankinnalla: puimuri on yhteinen veljen kanssa.
– Koneiden tehokkuus pelastaa monta asiaa: otolliset puintipäivät saadaan käytettyä hyväksi ja puinti sekä kuivaus ovat tehokkaita.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Yksi ukkoskuuro saattaa pilata pellolla kaiken tehdyn työn ja peli on menetetty siltä kesää.
Salla Kurikka
Maatalousyrittäjä Jari Pärnänen pääsi aloittamaan syksyn sadonkorjuun viime viikolla pienillä kokeiluilla. Hänellä on puitavanaan 30 hehtaaria kauraa ja ohraa. Loput peräseinäjokisen lypsykarjatilan peltopinta-alasta käytetään säilörehuntuotantoon.
– Lietteenajo vie aina keväällä oman aikansa ennen kuin pääsee kylvämään ja sen vuoksi kylvöt menevät yleensä myöhälle, Jari kertoo.
Tällä hetkellä tilalla eletään puintikauden alkua. Peltolohkoilla tilanne ei yrittäjän arvion mukaan näytä vielä siltä, että puinneilla olisi kova kiire.
– Jossain vaiheessa kesää viileät kelit näyttivät siltä, että puinnit menisivät hyvinkin myöhälle. Nyt on kuitenkin hyvin tavanomainen puintien aloitusaika meille.
Kolmannen rehunteon aloitus lähestyy, mutta Jari epäilee viljojen sadonkorjuun olevan valmiina ennen niitä. Pärnäsessä puinteihin kuluu aika keskimäärin parisen viikkoa säistä riippuen.
– Syksy on arvoituksellista aikaa, sillä tulevia säitä ei voi etukäteen tietää.
Nyt alueelle on osunut pieniä sadekuuroja, jotka keskeyttävät puinnit hetkellisesti.
Puintien eteneminen vaatii kuivuutta työn sujuvuuden vuoksi ja jotta kuivausvaiheessa vältytään pitkien kuivausaikojen aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta.
– On nähty myös sellaisia syksyjä, kun lähes joka päivä satoi.
Liiallinen kosteus aiheuttaisi tässä kasvuvaiheessa myös kasvitautien leviämistä ja siten sadon menetyksiä.
Tähän mennessä puidut viljat ovat laadultaan keskinkertaisia ja Jari on ollut niihin tyytyväinen.
– Löytyy vähän heikompia lohkoja ja sitten on tosi hyviäkin lohkoja. Uskoisin, että kohtuu hyvä sato on tulossa.
Hän epäilee, että kylmä ja kostea alkukesä saattoi maalajista riippuen tehdä viljan kasvulle myös hyvää.
Yli 30 asteen pitkät helteet eivät sen sijaan ole millekään viljelykasville suotuisia kasvuolosuhteita.
– Onneksi helteet tulivat vasta loppukesästä, jolloin ne eivät olleet enää niin haitallisia.
Jari epäilee, että kuumuus saattoi myös hieman pakkotuleennuttaa ohraa ja kauraa.
– Myöhempään kylvetyt ehtivät nyt varmasti tuleentua. Jyväkoko saattaa kuitenkin jäädä ehkä pienemmäksi kuin mitä se olisi ilman helteitä ollut.
Kuten monella muullakin viljaa viljelevällä yrittäjällä, myös Jarilla ukkoskuurot aiheuttivat kasvustojen lakoontumista.
– Puolikin tuntia sadetta tuulen kanssa, niin se on siinä. Yksi ukkoskuuro saattaa pilata pellolla kaiken tehdyn työn ja peli on menetetty siltä kesää, vaikka olisi miten hyvät kasvunsääteet ja tuotantopanokset laitettuna.
Säiden ääri-ilmiöt tuntuvat lisääntyneen viime vuosina.
– Tuntuu, että kesä on menty ääriolosuhteesta toiseen eikä tavallista kasvukautta ole olemassa tällä hetkellä. Keväisin toivoo, että kesän aikana olisi sopivasti sadetta, lämpöä ja paistetta.
Kaikki puitu vilja kierrätetään pihassa seisovan kuivaajan kautta. Tällä hetkellä puintikosteudet ovat vaihdelleet 15 ja 25 prosentin välillä.
– Kosteimmilla pelloilla olen kyllä miettinyt, että oliko vielä järkevää puida.
Viljalla sekä säilörehulla ruokitaan tilan 60 lypsylehmää sekä saman kokoinen nuorkarja.
– Lypsylehmälle on tärkeää, että ruokinnassa käytettävä vilja on laadukasta. Nurmen laatu on tänä kesänä ollut todella hyvä samoin kuin viljojen hehtolitrapainot.
Jarin kuivaajassa kuivatetaan myös naapuritilan viljat. Yhteiskäyttö vaatii järjestelyä sekä aikataulutusta.
– Tuppaa olla niin, että puinneille suosiollisten säiden aikaan kaikki ovat yhtä aikaa pellolla ja kuivaajallekin tulee ruuhkaa.
Vallitsevassa kannattavuustilanteessa maatalousyrittäjät toivovat, että etenkin sesonkien aikaan työt sujuisivat ilman suurempia vastoinkäymisiä.
– Toiminnan kannattavuus on monella siinä ja siinä. Isot vastoinkäymiset saattaisivat viedä sen pakkasen puolelle.
Esimerkiksi vahingot maataloustöiden kannalta keskeisessä kalustossa saattavat aiheuttaa merkittäviä tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia.
Pärnäsessä kustannussäästöjä on haettu yhteiskoneiden hankinnalla: puimuri on yhteinen veljen kanssa.
– Koneiden tehokkuus pelastaa monta asiaa: otolliset puintipäivät saadaan käytettyä hyväksi ja puinti sekä kuivaus ovat tehokkaita.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Yksi ukkoskuuro saattaa pilata pellolla kaiken tehdyn työn ja peli on menetetty siltä kesää.
Salla Kurikka
Maatalousyrittäjä Jari Pärnänen pääsi aloittamaan syksyn sadonkorjuun viime viikolla pienillä kokeiluilla. Hänellä on puitavanaan 30 hehtaaria kauraa ja ohraa. Loput peräseinäjokisen lypsykarjatilan peltopinta-alasta käytetään säilörehuntuotantoon.
– Lietteenajo vie aina keväällä oman aikansa ennen kuin pääsee kylvämään ja sen vuoksi kylvöt menevät yleensä myöhälle, Jari kertoo.
Tällä hetkellä tilalla eletään puintikauden alkua. Peltolohkoilla tilanne ei yrittäjän arvion mukaan näytä vielä siltä, että puinneilla olisi kova kiire.
– Jossain vaiheessa kesää viileät kelit näyttivät siltä, että puinnit menisivät hyvinkin myöhälle. Nyt on kuitenkin hyvin tavanomainen puintien aloitusaika meille.
Kolmannen rehunteon aloitus lähestyy, mutta Jari epäilee viljojen sadonkorjuun olevan valmiina ennen niitä. Pärnäsessä puinteihin kuluu aika keskimäärin parisen viikkoa säistä riippuen.
– Syksy on arvoituksellista aikaa, sillä tulevia säitä ei voi etukäteen tietää.
Nyt alueelle on osunut pieniä sadekuuroja, jotka keskeyttävät puinnit hetkellisesti.
Puintien eteneminen vaatii kuivuutta työn sujuvuuden vuoksi ja jotta kuivausvaiheessa vältytään pitkien kuivausaikojen aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta.
– On nähty myös sellaisia syksyjä, kun lähes joka päivä satoi.
Liiallinen kosteus aiheuttaisi tässä kasvuvaiheessa myös kasvitautien leviämistä ja siten sadon menetyksiä.
Tähän mennessä puidut viljat ovat laadultaan keskinkertaisia ja Jari on ollut niihin tyytyväinen.
– Löytyy vähän heikompia lohkoja ja sitten on tosi hyviäkin lohkoja. Uskoisin, että kohtuu hyvä sato on tulossa.
Hän epäilee, että kylmä ja kostea alkukesä saattoi maalajista riippuen tehdä viljan kasvulle myös hyvää.
Yli 30 asteen pitkät helteet eivät sen sijaan ole millekään viljelykasville suotuisia kasvuolosuhteita.
– Onneksi helteet tulivat vasta loppukesästä, jolloin ne eivät olleet enää niin haitallisia.
Jari epäilee, että kuumuus saattoi myös hieman pakkotuleennuttaa ohraa ja kauraa.
– Myöhempään kylvetyt ehtivät nyt varmasti tuleentua. Jyväkoko saattaa kuitenkin jäädä ehkä pienemmäksi kuin mitä se olisi ilman helteitä ollut.
Kuten monella muullakin viljaa viljelevällä yrittäjällä, myös Jarilla ukkoskuurot aiheuttivat kasvustojen lakoontumista.
– Puolikin tuntia sadetta tuulen kanssa, niin se on siinä. Yksi ukkoskuuro saattaa pilata pellolla kaiken tehdyn työn ja peli on menetetty siltä kesää, vaikka olisi miten hyvät kasvunsääteet ja tuotantopanokset laitettuna.
Säiden ääri-ilmiöt tuntuvat lisääntyneen viime vuosina.
– Tuntuu, että kesä on menty ääriolosuhteesta toiseen eikä tavallista kasvukautta ole olemassa tällä hetkellä. Keväisin toivoo, että kesän aikana olisi sopivasti sadetta, lämpöä ja paistetta.
Kaikki puitu vilja kierrätetään pihassa seisovan kuivaajan kautta. Tällä hetkellä puintikosteudet ovat vaihdelleet 15 ja 25 prosentin välillä.
– Kosteimmilla pelloilla olen kyllä miettinyt, että oliko vielä järkevää puida.
Viljalla sekä säilörehulla ruokitaan tilan 60 lypsylehmää sekä saman kokoinen nuorkarja.
– Lypsylehmälle on tärkeää, että ruokinnassa käytettävä vilja on laadukasta. Nurmen laatu on tänä kesänä ollut todella hyvä samoin kuin viljojen hehtolitrapainot.
Jarin kuivaajassa kuivatetaan myös naapuritilan viljat. Yhteiskäyttö vaatii järjestelyä sekä aikataulutusta.
– Tuppaa olla niin, että puinneille suosiollisten säiden aikaan kaikki ovat yhtä aikaa pellolla ja kuivaajallekin tulee ruuhkaa.
Vallitsevassa kannattavuustilanteessa maatalousyrittäjät toivovat, että etenkin sesonkien aikaan työt sujuisivat ilman suurempia vastoinkäymisiä.
– Toiminnan kannattavuus on monella siinä ja siinä. Isot vastoinkäymiset saattaisivat viedä sen pakkasen puolelle.
Esimerkiksi vahingot maataloustöiden kannalta keskeisessä kalustossa saattavat aiheuttaa merkittäviä tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia.
Pärnäsessä kustannussäästöjä on haettu yhteiskoneiden hankinnalla: puimuri on yhteinen veljen kanssa.
– Koneiden tehokkuus pelastaa monta asiaa: otolliset puintipäivät saadaan käytettyä hyväksi ja puinti sekä kuivaus ovat tehokkaita.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely