A-
A+
Jalasjärvi-Seuralle kunnan vanha vaakuna on arvokas ja tärkeä. Siksi sen arvoa ei haluta laskea antamalla lupaa sen käyttöön mihin tahansa, Aino Nevala ja Mari Mäki-Karvia painottavat.
Terhi Rintala
Jalasjärven kunta luovutti Jalasjärven vaakunan käyttöoikeudet kotiseutuyhdistykselle ennen kuntaliitosta joulukuussa 2015.
Terhi Rintala
Sosiaalisessa mediassa on jälleen noussut esiin yksittäisen yrittäjän pyrkimys käyttää hyväkseen Jalasjärven vaakunaa omassa yritystoiminnassaan. Samassa yhteydessä yrittäjä on vedonnut siihen, että kuntalaki antaisi luvan käyttää vapaasti kunnan vaakunaa. Esitelty perustelu kuntalaista on kuitenkin ollut hallituksen esitys (HE), ei varsinaisen kuntalain pykälä.
Kuntaliitto ohjeistaa siihen, että jos yksittäinen henkilö tai yritys haluaa käyttää kunnan vaakunaa, siitä tulisi tehdä kahta kuukautta aikaisemmin kirjallinen anomus vaakunan käyttöoikeuksien omistajalle eli kunnalle.
Kunta voi halutessaan kieltää käyttöoikeuden. Käyttölupia on evätty joissain selkeästi kaupallisissa yhteyksissä, joissa käyttötarkoituksen on katsottu olevan eettisesti kyseenalaista. Suomen Kotiseutuliitto painottaa, että vaakunat sisältävät jo sellaisenaan ja aiemman virallisen statuksensa vuoksi arvoja, jotka edellyttävät niiden käytössä harkintaa.
Entisten kuntien vaakunat eivät ole vapaata riistaa. Päinvastoin, niiden kohdalla pitäisi olla vielä tarkempi siinä, että toimii hyvien tapojen mukaisesti, eikä pyri hyötymään entisen kunnan ja sen asukkaiden kustannuksella.
Jalasjärven vaakuna on taiteilija Ahti Hammarin suunnittelema. Se esiteltiin kunnanvaltuustolle epävirallisesti jo vuonna 1951, minkä jälkeen siihen tehtiin vielä muutamia muutoksia. Vaakunaselityksen mukaan sinisessä kentässä on kaksi hopeista, punanorkkoista koivua.
– Vaakunoiden osalta värisävyt ovat todella tarkkoja. Me tilasimme itsellemme Kuntaliitosta viralliset värisävyt, jotta käytämme varmasti juuri oikeita, Jalasjärvi-Seuran puheenjohtaja Mari Mäki-Karvia taustoittaa.
Kun käyttöoikeudet siirtyivät Jalasjärvi-Seuralle 1.1.2016 alkaen, Kurikan kaupungilla säilytettiin kuitenkin oikeus käyttää Jalasjärven vaakunaa omassa toiminnassaan tarpeeksi katsomassaan laajuudessa. Kurikan kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan käyttöoikeuksien siirron tammikuussa 2016.
Siirtokäytäntö on yleinen, sillä Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat toivoneet, että lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi käyttää eräänlaisina kotiseutuvaakunoina. Yleiseksi tavaksi onkin tullut, että käytöstä pois jäävän vaakunan käyttöoikeus luovutetaan kotiseutuyhdistykselle.
Jos käyttöoikeudet on luovutettu ilman erillisiä sääntöjä, kotiseutuyhdistyksen oikeudet ovat laajemmat. Jalasjärvi-Seura päätti, että johtokunta voi myöntää kuvan vaakunan käyttöön, mutta kukaan yksittäinen henkilö ei yksinään.
– Luvan saaminen vaatii siis kokouksen, jolle asia on esitettävä.
Osa vaakunan arvoa on se, miten sitä käytetään.
– Jalasjärvi-Seura haluaa säilyttää vaakunan arvon. Emme halua, että sitä ryöstöviljellään tai että se löytyy ostettavaksi jostakin halpaverkkokaupasta. Se ei ole vaakunan arvon mukaista.
Varapuheenjohtaja Aino Nevala muistuttaa, että vaakunalla on kaksi tärkeää ajankohtaa.
– Ensin se hetki, jolloin se otetaan käyttöön. Sitten se hetki, jolloin Jalasjärven kuntaa ei enää ole. Vaakuna herättää sen vuoksi suuria tunteita. On olennaista miettiä, onko esine, johon vaakuna on painettu, se arvon mukainen. Toinen asia on se, kuka hyötyy Jalasjärven vaakunasta. Meidän mielestämme ei ole oikein, että se on joku ulkopaikkakuntalainen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jalasjärvi-Seuralle kunnan vanha vaakuna on arvokas ja tärkeä. Siksi sen arvoa ei haluta laskea antamalla lupaa sen käyttöön mihin tahansa, Aino Nevala ja Mari Mäki-Karvia painottavat.
Terhi Rintala
Jalasjärven kunta luovutti Jalasjärven vaakunan käyttöoikeudet kotiseutuyhdistykselle ennen kuntaliitosta joulukuussa 2015.
Terhi Rintala
Sosiaalisessa mediassa on jälleen noussut esiin yksittäisen yrittäjän pyrkimys käyttää hyväkseen Jalasjärven vaakunaa omassa yritystoiminnassaan. Samassa yhteydessä yrittäjä on vedonnut siihen, että kuntalaki antaisi luvan käyttää vapaasti kunnan vaakunaa. Esitelty perustelu kuntalaista on kuitenkin ollut hallituksen esitys (HE), ei varsinaisen kuntalain pykälä.
Kuntaliitto ohjeistaa siihen, että jos yksittäinen henkilö tai yritys haluaa käyttää kunnan vaakunaa, siitä tulisi tehdä kahta kuukautta aikaisemmin kirjallinen anomus vaakunan käyttöoikeuksien omistajalle eli kunnalle.
Kunta voi halutessaan kieltää käyttöoikeuden. Käyttölupia on evätty joissain selkeästi kaupallisissa yhteyksissä, joissa käyttötarkoituksen on katsottu olevan eettisesti kyseenalaista. Suomen Kotiseutuliitto painottaa, että vaakunat sisältävät jo sellaisenaan ja aiemman virallisen statuksensa vuoksi arvoja, jotka edellyttävät niiden käytössä harkintaa.
Entisten kuntien vaakunat eivät ole vapaata riistaa. Päinvastoin, niiden kohdalla pitäisi olla vielä tarkempi siinä, että toimii hyvien tapojen mukaisesti, eikä pyri hyötymään entisen kunnan ja sen asukkaiden kustannuksella.
Jalasjärven vaakuna on taiteilija Ahti Hammarin suunnittelema. Se esiteltiin kunnanvaltuustolle epävirallisesti jo vuonna 1951, minkä jälkeen siihen tehtiin vielä muutamia muutoksia. Vaakunaselityksen mukaan sinisessä kentässä on kaksi hopeista, punanorkkoista koivua.
– Vaakunoiden osalta värisävyt ovat todella tarkkoja. Me tilasimme itsellemme Kuntaliitosta viralliset värisävyt, jotta käytämme varmasti juuri oikeita, Jalasjärvi-Seuran puheenjohtaja Mari Mäki-Karvia taustoittaa.
Kun käyttöoikeudet siirtyivät Jalasjärvi-Seuralle 1.1.2016 alkaen, Kurikan kaupungilla säilytettiin kuitenkin oikeus käyttää Jalasjärven vaakunaa omassa toiminnassaan tarpeeksi katsomassaan laajuudessa. Kurikan kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan käyttöoikeuksien siirron tammikuussa 2016.
Siirtokäytäntö on yleinen, sillä Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat toivoneet, että lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi käyttää eräänlaisina kotiseutuvaakunoina. Yleiseksi tavaksi onkin tullut, että käytöstä pois jäävän vaakunan käyttöoikeus luovutetaan kotiseutuyhdistykselle.
Jos käyttöoikeudet on luovutettu ilman erillisiä sääntöjä, kotiseutuyhdistyksen oikeudet ovat laajemmat. Jalasjärvi-Seura päätti, että johtokunta voi myöntää kuvan vaakunan käyttöön, mutta kukaan yksittäinen henkilö ei yksinään.
– Luvan saaminen vaatii siis kokouksen, jolle asia on esitettävä.
Osa vaakunan arvoa on se, miten sitä käytetään.
– Jalasjärvi-Seura haluaa säilyttää vaakunan arvon. Emme halua, että sitä ryöstöviljellään tai että se löytyy ostettavaksi jostakin halpaverkkokaupasta. Se ei ole vaakunan arvon mukaista.
Varapuheenjohtaja Aino Nevala muistuttaa, että vaakunalla on kaksi tärkeää ajankohtaa.
– Ensin se hetki, jolloin se otetaan käyttöön. Sitten se hetki, jolloin Jalasjärven kuntaa ei enää ole. Vaakuna herättää sen vuoksi suuria tunteita. On olennaista miettiä, onko esine, johon vaakuna on painettu, se arvon mukainen. Toinen asia on se, kuka hyötyy Jalasjärven vaakunasta. Meidän mielestämme ei ole oikein, että se on joku ulkopaikkakuntalainen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Jalasjärvi-Seuralle kunnan vanha vaakuna on arvokas ja tärkeä. Siksi sen arvoa ei haluta laskea antamalla lupaa sen käyttöön mihin tahansa, Aino Nevala ja Mari Mäki-Karvia painottavat.
Terhi Rintala
Jalasjärven kunta luovutti Jalasjärven vaakunan käyttöoikeudet kotiseutuyhdistykselle ennen kuntaliitosta joulukuussa 2015.
Terhi Rintala
Sosiaalisessa mediassa on jälleen noussut esiin yksittäisen yrittäjän pyrkimys käyttää hyväkseen Jalasjärven vaakunaa omassa yritystoiminnassaan. Samassa yhteydessä yrittäjä on vedonnut siihen, että kuntalaki antaisi luvan käyttää vapaasti kunnan vaakunaa. Esitelty perustelu kuntalaista on kuitenkin ollut hallituksen esitys (HE), ei varsinaisen kuntalain pykälä.
Kuntaliitto ohjeistaa siihen, että jos yksittäinen henkilö tai yritys haluaa käyttää kunnan vaakunaa, siitä tulisi tehdä kahta kuukautta aikaisemmin kirjallinen anomus vaakunan käyttöoikeuksien omistajalle eli kunnalle.
Kunta voi halutessaan kieltää käyttöoikeuden. Käyttölupia on evätty joissain selkeästi kaupallisissa yhteyksissä, joissa käyttötarkoituksen on katsottu olevan eettisesti kyseenalaista. Suomen Kotiseutuliitto painottaa, että vaakunat sisältävät jo sellaisenaan ja aiemman virallisen statuksensa vuoksi arvoja, jotka edellyttävät niiden käytössä harkintaa.
Entisten kuntien vaakunat eivät ole vapaata riistaa. Päinvastoin, niiden kohdalla pitäisi olla vielä tarkempi siinä, että toimii hyvien tapojen mukaisesti, eikä pyri hyötymään entisen kunnan ja sen asukkaiden kustannuksella.
Jalasjärven vaakuna on taiteilija Ahti Hammarin suunnittelema. Se esiteltiin kunnanvaltuustolle epävirallisesti jo vuonna 1951, minkä jälkeen siihen tehtiin vielä muutamia muutoksia. Vaakunaselityksen mukaan sinisessä kentässä on kaksi hopeista, punanorkkoista koivua.
– Vaakunoiden osalta värisävyt ovat todella tarkkoja. Me tilasimme itsellemme Kuntaliitosta viralliset värisävyt, jotta käytämme varmasti juuri oikeita, Jalasjärvi-Seuran puheenjohtaja Mari Mäki-Karvia taustoittaa.
Kun käyttöoikeudet siirtyivät Jalasjärvi-Seuralle 1.1.2016 alkaen, Kurikan kaupungilla säilytettiin kuitenkin oikeus käyttää Jalasjärven vaakunaa omassa toiminnassaan tarpeeksi katsomassaan laajuudessa. Kurikan kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan käyttöoikeuksien siirron tammikuussa 2016.
Siirtokäytäntö on yleinen, sillä Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat toivoneet, että lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi käyttää eräänlaisina kotiseutuvaakunoina. Yleiseksi tavaksi onkin tullut, että käytöstä pois jäävän vaakunan käyttöoikeus luovutetaan kotiseutuyhdistykselle.
Jos käyttöoikeudet on luovutettu ilman erillisiä sääntöjä, kotiseutuyhdistyksen oikeudet ovat laajemmat. Jalasjärvi-Seura päätti, että johtokunta voi myöntää kuvan vaakunan käyttöön, mutta kukaan yksittäinen henkilö ei yksinään.
– Luvan saaminen vaatii siis kokouksen, jolle asia on esitettävä.
Osa vaakunan arvoa on se, miten sitä käytetään.
– Jalasjärvi-Seura haluaa säilyttää vaakunan arvon. Emme halua, että sitä ryöstöviljellään tai että se löytyy ostettavaksi jostakin halpaverkkokaupasta. Se ei ole vaakunan arvon mukaista.
Varapuheenjohtaja Aino Nevala muistuttaa, että vaakunalla on kaksi tärkeää ajankohtaa.
– Ensin se hetki, jolloin se otetaan käyttöön. Sitten se hetki, jolloin Jalasjärven kuntaa ei enää ole. Vaakuna herättää sen vuoksi suuria tunteita. On olennaista miettiä, onko esine, johon vaakuna on painettu, se arvon mukainen. Toinen asia on se, kuka hyötyy Jalasjärven vaakunasta. Meidän mielestämme ei ole oikein, että se on joku ulkopaikkakuntalainen.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely