A-
A+
Kurikan kaupunki kutsui Kivistönkylän alueen yrityksiä aamukahveille. Yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi nousi Jalastuulen pihan läpi kulkeva Sepänkatu ja rekkaparkin tulevaisuus.
Terhi Rintala
Kun jotain asiaa on suunniteltu kauan ja hartaasti, voisi kuvitella, että lopputulos on erinomainen. Samaan aikaan käy kuitenkin niin, että vuosikymmenten aikana tehdyt suunnitelmat eivät enää kaikilta osin ole ajan tasalla. Kivistönkylän risteysalueella Sepänkatu on siitä hyvä esimerkki.
Kivistönkylän aluetta kaavoitettiin jo Jalasjärven kunnan aikana. Tiejärjestelyjen osalta lopullinen kaava eteni Kurikan valtuustoon vuonna 2017. Asemakaavamuutosalueena oli Kivistönkylän risteys, ja kaavassa Seinäjoentieltä erkaantui kolme katua, jotka ovat Sepänkatu, Ahjokuja ja Mettäkuja.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Jalastuulen pihan poikki kulkevaan Sepäntien osuuteen piti maalata katumerkinnät. Ongelma syntyi siinä vaiheessa, kun katumaalaukset päätettiin korvata korkeilla, näyttävillä kiveyksillä.
– Kadunpätkä kulkee pihan läpi. Eikö asioita pitäisi tarkastella uudesta kulmasta, jos huomataan, että jokin ei toimi? Rauno Heinonen kysyi aamukahveilla.
Ongelma tiivistyy nyt siihen, että etenkään ensikertalainen ei tiedä alueelle kurvatessaan, onko kysessä katu, piha vai tie. Korkeat kiveykset ovat hankalia, sillä raskaan liikenteen kulkureitit ovat niiden myötä vaikeutuneet, ja ne tukkivat sen vuoksi myös henkilöautojen kulkureittejä.
Jalastuulen yrittäjinä toimivat Marko ja Jere Marttila sanovat, että tiealue kiveyksineen vei paljon tilaa rekkaparkilta.
– Yksi rekkarivi lähti kokonaan ja periaatteessa toinenkin. Se on melkein 20 rekkapaikkaa, Marko Marttila laskee.
Sepänkadun risteysalue tehtiin Marttiloiden kokonaan omistamalle maa-alueelle, joka siirtyi kaupungille. Tilalle on tulossa jossain vaiheessa kulmapala täydentämään aluetta.
– Väylävirasto on kuunnellut meitä hyvin eri vaiheissa.
– Kiveyksetkin saadaan heidän toimestaan pois rekkaparkin puolelta, Jere Marttila sanoo.
Rekkapiha on yrittäjille tärkeä, mutta sillä on vaikutusta myös meille muille.
– Raskas liikenne on meillä yöelättäjä. Siksi on hyvin tärkeää, että sitä on, Marko Marttila painottaa.
Korona rokotti läpi Suomen yöasemia raskaalla kädellä, eikä sen jälkeen ole palattu edeltäviin aukioloaikoihin.
– Meillä liikevaihdosta 95 prosenttia tulee jollakin tavalla ruoan kautta. Kun on raskasta liikennettä, palveluja pystytään tarjoamaan muillekin laajempien aukioloaikojen puitteissa.
Tiesuunnitelmaan Marttilat ovat tyytyväisiä ja toivovat, että Sepäntiehen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua.
– Itse tiesuunnitelma on hyvä. Koko Kivistönkylän alue muotoutuu, kun risteys saadaan valmiiksi. Tämä on 5-10 vuoden päästä aivan erinäköinen alue, Marko Marttila arvioi.
Jere Marttila tuli Jalastuuleen virallisesti töihin vanhempiensa rinnalle vuonna 2019. Huoltoaseman arki pyörii jo Jeren ja Emmin voimin. Marko ja Anne Marttila hoitavat paljon sellaisia asioita, jotka eivät aina vaadi paikalla olemista.
– Kyllä tässä innolla odotetaan, että kaikki on valmista. Saadaan aidat pois ja nurmikot pintaan.
Tietyömaa ei ole näkynyt Jalastuulessa negatiivisesti, päinvastoin.
– Lounaan myynti on noussut, ja tietyömaa on tuonut meille uusia asiakkaita.
Sepänkatuun ja rekkaparkkiin liittyviin ongelmiin otettiin yrittäjien aamukahveilla kantaa monesta suunnasta. Kojan tehtaan johtaja Timo Sepponen totesi, että Sepäntie on yrityksen työntekijöille tärkeä työmatkareitti.
– Kojaa huolestuttaa Sepäntiellä oleva liikenne. Tiehen liittyvät ratkaisut ovat selkeästi tällä alueella oleva kehityskohde, jonka olemme tunnistaneet.
Kojan Jalasjärven tehdas työllistää tällä hetkellä yli 200 henkilöä. Sepponen arvioi, että puolet henkilöstöstä kulkee Seinäjoelta, Jalasjärveltä lähes puolet ja loput ympäristökunnista.
– Sepäntie on tärkeä reitti Seinäjoen suunnasta ja valmistuttuaan myös toisesta päästä, Jalasjärven keskustan suunnasta.
Aamukahveilla nostettiin esiin myös alueen kehittäminen tulevaisuudessa. Projektipäällikkö Janne Rauhala maalaili alueelle raskaan liikenteen ja logistiikan palvelukeskittymää.
– Tässä voisi olla paljon muutakin kuin nykyinen rekkaparkki.
Jani Salmela kysyi, onko kaupungilla intressejä alueen kehittämiseen.
– S-ryhmä suunnittelee uuden ABC:n rakentamista Kuortaneentien risteykseen, tien toiseen päähän. Jos tähän halutaan raskaan liikenteen keskittymää, palveluja on kehitettävä sen mukaisesti.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kurikan kaupunki kutsui Kivistönkylän alueen yrityksiä aamukahveille. Yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi nousi Jalastuulen pihan läpi kulkeva Sepänkatu ja rekkaparkin tulevaisuus.
Terhi Rintala
Kun jotain asiaa on suunniteltu kauan ja hartaasti, voisi kuvitella, että lopputulos on erinomainen. Samaan aikaan käy kuitenkin niin, että vuosikymmenten aikana tehdyt suunnitelmat eivät enää kaikilta osin ole ajan tasalla. Kivistönkylän risteysalueella Sepänkatu on siitä hyvä esimerkki.
Kivistönkylän aluetta kaavoitettiin jo Jalasjärven kunnan aikana. Tiejärjestelyjen osalta lopullinen kaava eteni Kurikan valtuustoon vuonna 2017. Asemakaavamuutosalueena oli Kivistönkylän risteys, ja kaavassa Seinäjoentieltä erkaantui kolme katua, jotka ovat Sepänkatu, Ahjokuja ja Mettäkuja.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Jalastuulen pihan poikki kulkevaan Sepäntien osuuteen piti maalata katumerkinnät. Ongelma syntyi siinä vaiheessa, kun katumaalaukset päätettiin korvata korkeilla, näyttävillä kiveyksillä.
– Kadunpätkä kulkee pihan läpi. Eikö asioita pitäisi tarkastella uudesta kulmasta, jos huomataan, että jokin ei toimi? Rauno Heinonen kysyi aamukahveilla.
Ongelma tiivistyy nyt siihen, että etenkään ensikertalainen ei tiedä alueelle kurvatessaan, onko kysessä katu, piha vai tie. Korkeat kiveykset ovat hankalia, sillä raskaan liikenteen kulkureitit ovat niiden myötä vaikeutuneet, ja ne tukkivat sen vuoksi myös henkilöautojen kulkureittejä.
Jalastuulen yrittäjinä toimivat Marko ja Jere Marttila sanovat, että tiealue kiveyksineen vei paljon tilaa rekkaparkilta.
– Yksi rekkarivi lähti kokonaan ja periaatteessa toinenkin. Se on melkein 20 rekkapaikkaa, Marko Marttila laskee.
Sepänkadun risteysalue tehtiin Marttiloiden kokonaan omistamalle maa-alueelle, joka siirtyi kaupungille. Tilalle on tulossa jossain vaiheessa kulmapala täydentämään aluetta.
– Väylävirasto on kuunnellut meitä hyvin eri vaiheissa.
– Kiveyksetkin saadaan heidän toimestaan pois rekkaparkin puolelta, Jere Marttila sanoo.
Rekkapiha on yrittäjille tärkeä, mutta sillä on vaikutusta myös meille muille.
– Raskas liikenne on meillä yöelättäjä. Siksi on hyvin tärkeää, että sitä on, Marko Marttila painottaa.
Korona rokotti läpi Suomen yöasemia raskaalla kädellä, eikä sen jälkeen ole palattu edeltäviin aukioloaikoihin.
– Meillä liikevaihdosta 95 prosenttia tulee jollakin tavalla ruoan kautta. Kun on raskasta liikennettä, palveluja pystytään tarjoamaan muillekin laajempien aukioloaikojen puitteissa.
Tiesuunnitelmaan Marttilat ovat tyytyväisiä ja toivovat, että Sepäntiehen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua.
– Itse tiesuunnitelma on hyvä. Koko Kivistönkylän alue muotoutuu, kun risteys saadaan valmiiksi. Tämä on 5-10 vuoden päästä aivan erinäköinen alue, Marko Marttila arvioi.
Jere Marttila tuli Jalastuuleen virallisesti töihin vanhempiensa rinnalle vuonna 2019. Huoltoaseman arki pyörii jo Jeren ja Emmin voimin. Marko ja Anne Marttila hoitavat paljon sellaisia asioita, jotka eivät aina vaadi paikalla olemista.
– Kyllä tässä innolla odotetaan, että kaikki on valmista. Saadaan aidat pois ja nurmikot pintaan.
Tietyömaa ei ole näkynyt Jalastuulessa negatiivisesti, päinvastoin.
– Lounaan myynti on noussut, ja tietyömaa on tuonut meille uusia asiakkaita.
Sepänkatuun ja rekkaparkkiin liittyviin ongelmiin otettiin yrittäjien aamukahveilla kantaa monesta suunnasta. Kojan tehtaan johtaja Timo Sepponen totesi, että Sepäntie on yrityksen työntekijöille tärkeä työmatkareitti.
– Kojaa huolestuttaa Sepäntiellä oleva liikenne. Tiehen liittyvät ratkaisut ovat selkeästi tällä alueella oleva kehityskohde, jonka olemme tunnistaneet.
Kojan Jalasjärven tehdas työllistää tällä hetkellä yli 200 henkilöä. Sepponen arvioi, että puolet henkilöstöstä kulkee Seinäjoelta, Jalasjärveltä lähes puolet ja loput ympäristökunnista.
– Sepäntie on tärkeä reitti Seinäjoen suunnasta ja valmistuttuaan myös toisesta päästä, Jalasjärven keskustan suunnasta.
Aamukahveilla nostettiin esiin myös alueen kehittäminen tulevaisuudessa. Projektipäällikkö Janne Rauhala maalaili alueelle raskaan liikenteen ja logistiikan palvelukeskittymää.
– Tässä voisi olla paljon muutakin kuin nykyinen rekkaparkki.
Jani Salmela kysyi, onko kaupungilla intressejä alueen kehittämiseen.
– S-ryhmä suunnittelee uuden ABC:n rakentamista Kuortaneentien risteykseen, tien toiseen päähän. Jos tähän halutaan raskaan liikenteen keskittymää, palveluja on kehitettävä sen mukaisesti.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Kurikan kaupunki kutsui Kivistönkylän alueen yrityksiä aamukahveille. Yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi nousi Jalastuulen pihan läpi kulkeva Sepänkatu ja rekkaparkin tulevaisuus.
Terhi Rintala
Kun jotain asiaa on suunniteltu kauan ja hartaasti, voisi kuvitella, että lopputulos on erinomainen. Samaan aikaan käy kuitenkin niin, että vuosikymmenten aikana tehdyt suunnitelmat eivät enää kaikilta osin ole ajan tasalla. Kivistönkylän risteysalueella Sepänkatu on siitä hyvä esimerkki.
Kivistönkylän aluetta kaavoitettiin jo Jalasjärven kunnan aikana. Tiejärjestelyjen osalta lopullinen kaava eteni Kurikan valtuustoon vuonna 2017. Asemakaavamuutosalueena oli Kivistönkylän risteys, ja kaavassa Seinäjoentieltä erkaantui kolme katua, jotka ovat Sepänkatu, Ahjokuja ja Mettäkuja.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Jalastuulen pihan poikki kulkevaan Sepäntien osuuteen piti maalata katumerkinnät. Ongelma syntyi siinä vaiheessa, kun katumaalaukset päätettiin korvata korkeilla, näyttävillä kiveyksillä.
– Kadunpätkä kulkee pihan läpi. Eikö asioita pitäisi tarkastella uudesta kulmasta, jos huomataan, että jokin ei toimi? Rauno Heinonen kysyi aamukahveilla.
Ongelma tiivistyy nyt siihen, että etenkään ensikertalainen ei tiedä alueelle kurvatessaan, onko kysessä katu, piha vai tie. Korkeat kiveykset ovat hankalia, sillä raskaan liikenteen kulkureitit ovat niiden myötä vaikeutuneet, ja ne tukkivat sen vuoksi myös henkilöautojen kulkureittejä.
Jalastuulen yrittäjinä toimivat Marko ja Jere Marttila sanovat, että tiealue kiveyksineen vei paljon tilaa rekkaparkilta.
– Yksi rekkarivi lähti kokonaan ja periaatteessa toinenkin. Se on melkein 20 rekkapaikkaa, Marko Marttila laskee.
Sepänkadun risteysalue tehtiin Marttiloiden kokonaan omistamalle maa-alueelle, joka siirtyi kaupungille. Tilalle on tulossa jossain vaiheessa kulmapala täydentämään aluetta.
– Väylävirasto on kuunnellut meitä hyvin eri vaiheissa.
– Kiveyksetkin saadaan heidän toimestaan pois rekkaparkin puolelta, Jere Marttila sanoo.
Rekkapiha on yrittäjille tärkeä, mutta sillä on vaikutusta myös meille muille.
– Raskas liikenne on meillä yöelättäjä. Siksi on hyvin tärkeää, että sitä on, Marko Marttila painottaa.
Korona rokotti läpi Suomen yöasemia raskaalla kädellä, eikä sen jälkeen ole palattu edeltäviin aukioloaikoihin.
– Meillä liikevaihdosta 95 prosenttia tulee jollakin tavalla ruoan kautta. Kun on raskasta liikennettä, palveluja pystytään tarjoamaan muillekin laajempien aukioloaikojen puitteissa.
Tiesuunnitelmaan Marttilat ovat tyytyväisiä ja toivovat, että Sepäntiehen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua.
– Itse tiesuunnitelma on hyvä. Koko Kivistönkylän alue muotoutuu, kun risteys saadaan valmiiksi. Tämä on 5-10 vuoden päästä aivan erinäköinen alue, Marko Marttila arvioi.
Jere Marttila tuli Jalastuuleen virallisesti töihin vanhempiensa rinnalle vuonna 2019. Huoltoaseman arki pyörii jo Jeren ja Emmin voimin. Marko ja Anne Marttila hoitavat paljon sellaisia asioita, jotka eivät aina vaadi paikalla olemista.
– Kyllä tässä innolla odotetaan, että kaikki on valmista. Saadaan aidat pois ja nurmikot pintaan.
Tietyömaa ei ole näkynyt Jalastuulessa negatiivisesti, päinvastoin.
– Lounaan myynti on noussut, ja tietyömaa on tuonut meille uusia asiakkaita.
Sepänkatuun ja rekkaparkkiin liittyviin ongelmiin otettiin yrittäjien aamukahveilla kantaa monesta suunnasta. Kojan tehtaan johtaja Timo Sepponen totesi, että Sepäntie on yrityksen työntekijöille tärkeä työmatkareitti.
– Kojaa huolestuttaa Sepäntiellä oleva liikenne. Tiehen liittyvät ratkaisut ovat selkeästi tällä alueella oleva kehityskohde, jonka olemme tunnistaneet.
Kojan Jalasjärven tehdas työllistää tällä hetkellä yli 200 henkilöä. Sepponen arvioi, että puolet henkilöstöstä kulkee Seinäjoelta, Jalasjärveltä lähes puolet ja loput ympäristökunnista.
– Sepäntie on tärkeä reitti Seinäjoen suunnasta ja valmistuttuaan myös toisesta päästä, Jalasjärven keskustan suunnasta.
Aamukahveilla nostettiin esiin myös alueen kehittäminen tulevaisuudessa. Projektipäällikkö Janne Rauhala maalaili alueelle raskaan liikenteen ja logistiikan palvelukeskittymää.
– Tässä voisi olla paljon muutakin kuin nykyinen rekkaparkki.
Jani Salmela kysyi, onko kaupungilla intressejä alueen kehittämiseen.
– S-ryhmä suunnittelee uuden ABC:n rakentamista Kuortaneentien risteykseen, tien toiseen päähän. Jos tähän halutaan raskaan liikenteen keskittymää, palveluja on kehitettävä sen mukaisesti.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely