A-
A+
Karvialaiset Reijo Niemi ja Vuokko Mäki käyvät usein Koskuen hautausmaalla hoitamassa läheisensä hautaa. Kaunis ja hyvin hoidettu hautausmaa saa heiltä kiitosta. - On helppo ymmärtää, miksi tämä sai kyselyssä niin hyvät arviot. Niemi ja Mäki eivät itse ole osallistuneet kyselyyn.
Terhi Rintala
Koskuen seurakuntakiinteistöjen kysely keräsi 417 vastausta.
Terhi Rintala
Kurikan seurakunta toteutti elo-syyskuussa kyselyn, jossa selvitettiin vastaajien ajatuksia Koskuen alueen seurakuntakiinteistöistä. Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola on tyytyväinen siihen, että vastauksia kertyi runsaasti.
– Niitä tuli jopa enemmän kuin odotimme, peräti 417 kappaletta. Määrä yllätti, sillä yleensä emme saa näin paljon vastauksia. Niiden suuri määrä kertoo aiheen herättämästä laajasta kiinnostuksesta.
Vastaajista 156 ilmoitti asuvansa Koskuella, Yli-Vallissa tai Ilvesjoella. Kysely tavoitti myös alueelta lähtöisin olevia, toimintaan osallistuvia ja henkilöitä, joiden läheisiä on haudattu Koskuen hautausmaalle.
– Se kertoo, että kohteilla on merkitystä myös muille kuin alueen nykyisille asukkaille.
Vastauksissa korostuvat kirkon ja hautausmaan merkitys, paikallisten palvelujen jatkuvuus sekä toive tilojen laajemmasta yhteisökäytöstä.
Koskuen alueen kiinteistöjen työryhmän työn lähtökohtina ovat olleet kirkon kehittäminen ja seurakuntakodin käytön päättyminen. Kesärannan osalta työryhmä on arvioinut muuta kuin leirikäyttöä. Kyselyllä selvitettiin kohteiden merkitystä, käyttöä ja vastaajien toiveita työn tueksi.
– Kysymykset olivat yleisellä tasolla. Jos olisimme tienneet, että vastauksia tulee näin paljon, olisi voinut kysyä myös yksityiskohtaisemmin.
Vastauksissa kaikkein eniten arvostettiin Koskuen hautausmaata. Sitä pitää erittäin tai melko tärkeänä 93 prosenttia vastaajista, kirkkoa 91 prosenttia ja Kesärantaa 74 prosenttia.
Latva-Nikkola sanoo, että hautausmaan vahva merkitys kertoo, että side tärkeisiin paikkoihin säilyy pitkään.
– Kun läheisiä on haudattu Koskuen hautausmaalle, tunneside sinne on vahva.
Sen allekirjoittavat myös karvialaiset Vuokko Mäki ja Reijo Niemi, jotka olivat Koskuen hautausmaalla valmistelemassa läheisensä hautaa talvikuntoon.
– Käymme täällä pitkin vuotta. Kesäksi tuodaan kukat haudalle ja käydään kastelemassa niitä. Syksyllä vaihdetaan tilalle callunat ja talven aikana tuodaan kynttilöitä, Vuokko Mäki kertoo.
Koskuen hautausmaa on tuttu. Ympäri vuoden on haudalla jotain hoidettavaa.
– Tämä on hyvin hoidettu hautausmaa. Tänäänkin ihmeteltiin, miten kaikki kukkaset ovat edelleen niin hyvässä kunnossa, Mäki jatkaa.
– Karviassa kesäkukat otettiin jo pois, kun olivat menneet huonoon kuntoon. Kun hautausmaa on kokonaisuutena näin hienosti hoidettu, jokaisella käynnillä osaa arvostaa tätä aluetta, Reijo Niemi lisää.
Kehittämiskohteiden kärkeen nousivat kirkon säilyminen hyvässä kunnossa sekä hautausmaan ja vainajien säilytystilojen toimivuus. Avovastauksissa kirkko ja hautausmaa liittyvät seurakunnan toiminnan lisäksi sukuun, paikalliseen historiaan ja elämän tärkeisiin tapahtumiin.
Kirkon läheisyyteen toivotaan tiloja muistotilaisuuksille, kerhoille, wc-palveluille ja vainajien säilytykselle. Ehdotuksina esitetään seurakuntakodin korjaamista, pienempää korvaavaa rakennusta ja yhteistyötä kaupungin kanssa.
Esiin nousi myös vahva tuki Kesärannan kehittämiselle ja yhteisökäytölle.
– Kesärannan käytön jatkamista ja kehittämistä kannattaa 83 prosenttia kysymykseen vastanneista, kirkkoherra jatkaa.
Alueella asumisen ilmoittaneista kannatus on 92 prosenttia, muista vastaajista 78 prosenttia. Avovastauksissa ehdotetaan tilojen kunnostamista ja vuokraustoiminnan kehittämistä sekä käytön lisäämistä perhejuhliin, tapahtumiin ja yhdistysten toimintaan.
Tilojen avaamista laajemmin paikallisen yhteisön käyttöön kannattaa 86 prosenttia kysymykseen vastanneista. Kirkon sisätilojen muuttamisesta esitettiin kuitenkin eriäviä näkemyksiä, joten yhteisökäytön kannatus ei merkitse tukea tietylle muutossuunnitelmalle.
Latva-Nikkola arvioi, että taustatekijöiden vaikutus on johdonmukainen.
– Mitä vahvempi side on alueeseen, sitä tärkeämpinä kirkkoa ja hautausmaata pidetään ja sitä vähemmän painoa annetaan kustannuksille.
Kesärannan arvio riippuu enemmän omasta käytöstä kuin sidoksesta alueeseen, ja se on ainoa kohde, jonka arvo tunnistetaan myös alueen ulkopuolelta.
Tulokset tukevat valmistelua, mutta eivät yksin ratkaise toimenpiteitä tai niiden laajuutta. Kyselyssä ei arvioitu yksilöityjä korjausbudjetteja tai investointivaihtoehtoja. Tulokset kuvaavat vastanneiden näkemyksiä, eikä niitä voi sellaisenaan yleistää koko seurakunnan jäsenistöön.
Prosenttiosuudet on laskettu kuhunkin kysymykseen vastanneista.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Karvialaiset Reijo Niemi ja Vuokko Mäki käyvät usein Koskuen hautausmaalla hoitamassa läheisensä hautaa. Kaunis ja hyvin hoidettu hautausmaa saa heiltä kiitosta. - On helppo ymmärtää, miksi tämä sai kyselyssä niin hyvät arviot. Niemi ja Mäki eivät itse ole osallistuneet kyselyyn.
Terhi Rintala
Koskuen seurakuntakiinteistöjen kysely keräsi 417 vastausta.
Terhi Rintala
Kurikan seurakunta toteutti elo-syyskuussa kyselyn, jossa selvitettiin vastaajien ajatuksia Koskuen alueen seurakuntakiinteistöistä. Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola on tyytyväinen siihen, että vastauksia kertyi runsaasti.
– Niitä tuli jopa enemmän kuin odotimme, peräti 417 kappaletta. Määrä yllätti, sillä yleensä emme saa näin paljon vastauksia. Niiden suuri määrä kertoo aiheen herättämästä laajasta kiinnostuksesta.
Vastaajista 156 ilmoitti asuvansa Koskuella, Yli-Vallissa tai Ilvesjoella. Kysely tavoitti myös alueelta lähtöisin olevia, toimintaan osallistuvia ja henkilöitä, joiden läheisiä on haudattu Koskuen hautausmaalle.
– Se kertoo, että kohteilla on merkitystä myös muille kuin alueen nykyisille asukkaille.
Vastauksissa korostuvat kirkon ja hautausmaan merkitys, paikallisten palvelujen jatkuvuus sekä toive tilojen laajemmasta yhteisökäytöstä.
Koskuen alueen kiinteistöjen työryhmän työn lähtökohtina ovat olleet kirkon kehittäminen ja seurakuntakodin käytön päättyminen. Kesärannan osalta työryhmä on arvioinut muuta kuin leirikäyttöä. Kyselyllä selvitettiin kohteiden merkitystä, käyttöä ja vastaajien toiveita työn tueksi.
– Kysymykset olivat yleisellä tasolla. Jos olisimme tienneet, että vastauksia tulee näin paljon, olisi voinut kysyä myös yksityiskohtaisemmin.
Vastauksissa kaikkein eniten arvostettiin Koskuen hautausmaata. Sitä pitää erittäin tai melko tärkeänä 93 prosenttia vastaajista, kirkkoa 91 prosenttia ja Kesärantaa 74 prosenttia.
Latva-Nikkola sanoo, että hautausmaan vahva merkitys kertoo, että side tärkeisiin paikkoihin säilyy pitkään.
– Kun läheisiä on haudattu Koskuen hautausmaalle, tunneside sinne on vahva.
Sen allekirjoittavat myös karvialaiset Vuokko Mäki ja Reijo Niemi, jotka olivat Koskuen hautausmaalla valmistelemassa läheisensä hautaa talvikuntoon.
– Käymme täällä pitkin vuotta. Kesäksi tuodaan kukat haudalle ja käydään kastelemassa niitä. Syksyllä vaihdetaan tilalle callunat ja talven aikana tuodaan kynttilöitä, Vuokko Mäki kertoo.
Koskuen hautausmaa on tuttu. Ympäri vuoden on haudalla jotain hoidettavaa.
– Tämä on hyvin hoidettu hautausmaa. Tänäänkin ihmeteltiin, miten kaikki kukkaset ovat edelleen niin hyvässä kunnossa, Mäki jatkaa.
– Karviassa kesäkukat otettiin jo pois, kun olivat menneet huonoon kuntoon. Kun hautausmaa on kokonaisuutena näin hienosti hoidettu, jokaisella käynnillä osaa arvostaa tätä aluetta, Reijo Niemi lisää.
Kehittämiskohteiden kärkeen nousivat kirkon säilyminen hyvässä kunnossa sekä hautausmaan ja vainajien säilytystilojen toimivuus. Avovastauksissa kirkko ja hautausmaa liittyvät seurakunnan toiminnan lisäksi sukuun, paikalliseen historiaan ja elämän tärkeisiin tapahtumiin.
Kirkon läheisyyteen toivotaan tiloja muistotilaisuuksille, kerhoille, wc-palveluille ja vainajien säilytykselle. Ehdotuksina esitetään seurakuntakodin korjaamista, pienempää korvaavaa rakennusta ja yhteistyötä kaupungin kanssa.
Esiin nousi myös vahva tuki Kesärannan kehittämiselle ja yhteisökäytölle.
– Kesärannan käytön jatkamista ja kehittämistä kannattaa 83 prosenttia kysymykseen vastanneista, kirkkoherra jatkaa.
Alueella asumisen ilmoittaneista kannatus on 92 prosenttia, muista vastaajista 78 prosenttia. Avovastauksissa ehdotetaan tilojen kunnostamista ja vuokraustoiminnan kehittämistä sekä käytön lisäämistä perhejuhliin, tapahtumiin ja yhdistysten toimintaan.
Tilojen avaamista laajemmin paikallisen yhteisön käyttöön kannattaa 86 prosenttia kysymykseen vastanneista. Kirkon sisätilojen muuttamisesta esitettiin kuitenkin eriäviä näkemyksiä, joten yhteisökäytön kannatus ei merkitse tukea tietylle muutossuunnitelmalle.
Latva-Nikkola arvioi, että taustatekijöiden vaikutus on johdonmukainen.
– Mitä vahvempi side on alueeseen, sitä tärkeämpinä kirkkoa ja hautausmaata pidetään ja sitä vähemmän painoa annetaan kustannuksille.
Kesärannan arvio riippuu enemmän omasta käytöstä kuin sidoksesta alueeseen, ja se on ainoa kohde, jonka arvo tunnistetaan myös alueen ulkopuolelta.
Tulokset tukevat valmistelua, mutta eivät yksin ratkaise toimenpiteitä tai niiden laajuutta. Kyselyssä ei arvioitu yksilöityjä korjausbudjetteja tai investointivaihtoehtoja. Tulokset kuvaavat vastanneiden näkemyksiä, eikä niitä voi sellaisenaan yleistää koko seurakunnan jäsenistöön.
Prosenttiosuudet on laskettu kuhunkin kysymykseen vastanneista.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Karvialaiset Reijo Niemi ja Vuokko Mäki käyvät usein Koskuen hautausmaalla hoitamassa läheisensä hautaa. Kaunis ja hyvin hoidettu hautausmaa saa heiltä kiitosta. - On helppo ymmärtää, miksi tämä sai kyselyssä niin hyvät arviot. Niemi ja Mäki eivät itse ole osallistuneet kyselyyn.
Terhi Rintala
Koskuen seurakuntakiinteistöjen kysely keräsi 417 vastausta.
Terhi Rintala
Kurikan seurakunta toteutti elo-syyskuussa kyselyn, jossa selvitettiin vastaajien ajatuksia Koskuen alueen seurakuntakiinteistöistä. Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola on tyytyväinen siihen, että vastauksia kertyi runsaasti.
– Niitä tuli jopa enemmän kuin odotimme, peräti 417 kappaletta. Määrä yllätti, sillä yleensä emme saa näin paljon vastauksia. Niiden suuri määrä kertoo aiheen herättämästä laajasta kiinnostuksesta.
Vastaajista 156 ilmoitti asuvansa Koskuella, Yli-Vallissa tai Ilvesjoella. Kysely tavoitti myös alueelta lähtöisin olevia, toimintaan osallistuvia ja henkilöitä, joiden läheisiä on haudattu Koskuen hautausmaalle.
– Se kertoo, että kohteilla on merkitystä myös muille kuin alueen nykyisille asukkaille.
Vastauksissa korostuvat kirkon ja hautausmaan merkitys, paikallisten palvelujen jatkuvuus sekä toive tilojen laajemmasta yhteisökäytöstä.
Koskuen alueen kiinteistöjen työryhmän työn lähtökohtina ovat olleet kirkon kehittäminen ja seurakuntakodin käytön päättyminen. Kesärannan osalta työryhmä on arvioinut muuta kuin leirikäyttöä. Kyselyllä selvitettiin kohteiden merkitystä, käyttöä ja vastaajien toiveita työn tueksi.
– Kysymykset olivat yleisellä tasolla. Jos olisimme tienneet, että vastauksia tulee näin paljon, olisi voinut kysyä myös yksityiskohtaisemmin.
Vastauksissa kaikkein eniten arvostettiin Koskuen hautausmaata. Sitä pitää erittäin tai melko tärkeänä 93 prosenttia vastaajista, kirkkoa 91 prosenttia ja Kesärantaa 74 prosenttia.
Latva-Nikkola sanoo, että hautausmaan vahva merkitys kertoo, että side tärkeisiin paikkoihin säilyy pitkään.
– Kun läheisiä on haudattu Koskuen hautausmaalle, tunneside sinne on vahva.
Sen allekirjoittavat myös karvialaiset Vuokko Mäki ja Reijo Niemi, jotka olivat Koskuen hautausmaalla valmistelemassa läheisensä hautaa talvikuntoon.
– Käymme täällä pitkin vuotta. Kesäksi tuodaan kukat haudalle ja käydään kastelemassa niitä. Syksyllä vaihdetaan tilalle callunat ja talven aikana tuodaan kynttilöitä, Vuokko Mäki kertoo.
Koskuen hautausmaa on tuttu. Ympäri vuoden on haudalla jotain hoidettavaa.
– Tämä on hyvin hoidettu hautausmaa. Tänäänkin ihmeteltiin, miten kaikki kukkaset ovat edelleen niin hyvässä kunnossa, Mäki jatkaa.
– Karviassa kesäkukat otettiin jo pois, kun olivat menneet huonoon kuntoon. Kun hautausmaa on kokonaisuutena näin hienosti hoidettu, jokaisella käynnillä osaa arvostaa tätä aluetta, Reijo Niemi lisää.
Kehittämiskohteiden kärkeen nousivat kirkon säilyminen hyvässä kunnossa sekä hautausmaan ja vainajien säilytystilojen toimivuus. Avovastauksissa kirkko ja hautausmaa liittyvät seurakunnan toiminnan lisäksi sukuun, paikalliseen historiaan ja elämän tärkeisiin tapahtumiin.
Kirkon läheisyyteen toivotaan tiloja muistotilaisuuksille, kerhoille, wc-palveluille ja vainajien säilytykselle. Ehdotuksina esitetään seurakuntakodin korjaamista, pienempää korvaavaa rakennusta ja yhteistyötä kaupungin kanssa.
Esiin nousi myös vahva tuki Kesärannan kehittämiselle ja yhteisökäytölle.
– Kesärannan käytön jatkamista ja kehittämistä kannattaa 83 prosenttia kysymykseen vastanneista, kirkkoherra jatkaa.
Alueella asumisen ilmoittaneista kannatus on 92 prosenttia, muista vastaajista 78 prosenttia. Avovastauksissa ehdotetaan tilojen kunnostamista ja vuokraustoiminnan kehittämistä sekä käytön lisäämistä perhejuhliin, tapahtumiin ja yhdistysten toimintaan.
Tilojen avaamista laajemmin paikallisen yhteisön käyttöön kannattaa 86 prosenttia kysymykseen vastanneista. Kirkon sisätilojen muuttamisesta esitettiin kuitenkin eriäviä näkemyksiä, joten yhteisökäytön kannatus ei merkitse tukea tietylle muutossuunnitelmalle.
Latva-Nikkola arvioi, että taustatekijöiden vaikutus on johdonmukainen.
– Mitä vahvempi side on alueeseen, sitä tärkeämpinä kirkkoa ja hautausmaata pidetään ja sitä vähemmän painoa annetaan kustannuksille.
Kesärannan arvio riippuu enemmän omasta käytöstä kuin sidoksesta alueeseen, ja se on ainoa kohde, jonka arvo tunnistetaan myös alueen ulkopuolelta.
Tulokset tukevat valmistelua, mutta eivät yksin ratkaise toimenpiteitä tai niiden laajuutta. Kyselyssä ei arvioitu yksilöityjä korjausbudjetteja tai investointivaihtoehtoja. Tulokset kuvaavat vastanneiden näkemyksiä, eikä niitä voi sellaisenaan yleistää koko seurakunnan jäsenistöön.
Prosenttiosuudet on laskettu kuhunkin kysymykseen vastanneista.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely