Lypsyt vaihtuivat lihakarjaan ja broilereihin

Salla Kurikka

Ilvesjokisesta Tuomas Hongistosta tuli maatalousyrittäjä vuonna 2022 sukupolvenvaihdoksen myötä. Hongisto edustaa isänsä jälkeen tilan kahdeksatta sukupolvea.

Lypsylehmät vaihtuivat yrittäjän vaihtuessa emolehmiin ja nautojen loppukasvatukseen. Tällä hetkellä tilalla on 50 emoa jälkeläisineen, joten eläinmäärä vaihtelee sadan ja 150 välillä.

– Kasvatamme omat vasikat loppuun, mutta ostamme niitä myös jonkin verran. Ensi vuonna on ajatuksena nostaa pääluku noin 70 emoon, jolloin kaikki loppukasvatettavat saataisiin omista lehmistä.

Vuosi sitten Hongistossa astuttiin täysin uusiin saappaisiin, kun Tuomas osti puolisonsa Salla Hongiston kanssa broileritilan kotitilan ohessa pyöritettäväksi.

– Naapuri pohti pitkään tuotannon lopettamista ja eläkkeelle siirtymistä. Agrologiopintojeni aikana tein hänen tilallaan harjoittelujakson ja opettelin broilerien kasvatusta tulevaa silmällä pitäen.

Ennen tilakaupan vahvistamista Tuomaksen täytyi hoitaa yhteyksiä myös Atrian suuntaan broilerituotannon jatkamisen mahdollistamiseksi.

– Se oli kova prosessi, että sain tuotantosopimuksen ja jatkamiseen tarvittavan luvan.

Kun tilan ostamisesta oli päästy yhteisymmärykseen niin myyjän kuin sopimuskumppanin kanssa, vaihto tehtiin kahden viikon pituisen, normaalin tuotantotauon aikana. Tällöin yrittäjän vaihtaminen ei aiheuttanut tuotantoon turhia katkoksia.

Yhteen halliin mahtuu noin 22 000 broileria, mutta nuorien yrittäjien haaveena on laajentaa tuotantoa tulevaisuudessa.

– Pyrimme tekemään sellaista kasvatustulosta, että laajennusluvan hakeminen olisi joskus mahdollista, Tuomas paljastaa.

Kahden tilan muodostama omavarainen kokonaisuus toimii Tuomaksen mukaan hyvin. Luomutuotannossa olevaa peltopinta-alaa on riittävästi rehuntuotantoon ja luomussa oleville lehmille löytyy kesäisin laidunmaata tilakeskuksen ympäriltä. Viljan viljelylle ei ole tarvetta, sillä broilerit ruokitaan ostoviljalla ja -rehulla.

Lannoitetta saadaan omasta takaa, sillä tavanomaisesta tuotannosta syntyvää kananlantaa on mahdollista hyödyntää luomutuotannossa.

Työt tehdään lähes kokonaan omalla porukalla ja konekalustolla. Edeltävä sukupolvi on vahvasti päivittäin apuna navetalla: isä tulee aamuisin hoitamaan lehmiä ja Tuomas siirtyy kanalaan navettatöiden jälkeen. Myös agrologiksi opiskellut Salla on vielä äitiyslomalla omista palkkatöistään ja on siten myös päivittäisissä töissä mukana.

Tänä kesänä broilerihallin katto uusittiin pätkä kerrallaan ja siihen työhön saatiin mukaan kummankin yrittäjän sisaruksia. Projekti saatiin onnistuneena maaliin eikä tuotantokatkoksia aiheutunut tälläkään kertaa. Ensi kesänä on suunnitteilla toteuttaa navetan korjauksia ja laajennuksia samalla porukalla.

Perheen kesämökki sijaitsee Parkanossa. Lyhyt välimatka mahdollistaa mökkeilyn pienten lasten, Valtterin ja Helmiinan kanssa, ilman lomittajan varaamista eikä lähtö vaadi usean päivän etukäteisvalmisteluja.

– Joskus lähdemme mökille askareiden jälkeen yöksi tai sitten käydään vain saunassa, Tuomas kertoo.

Etenkin kiireisinä sesonkiaikoina lyhyet vapaahetket tulevat tarpeisiin ja alle puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitseva mökki palvelee tätä tarkoitusta hyvin.

Tuomas kokee maatalousyrittämisen itselleen mieluisana ammattina. Yrittäjän työpäivän kulkuun pystyy vaikuttamaan siitä huolimatta, että pakolliset askareet tulee hoitaa. Oma käden jälki näkyy niin eläintuotannon kuin kasvinviljelyn puolella.

– Katsomme Sallan kanssa maataloutta positiiviselta kannalta ja toivomme, että kotimainen ruoka kelpaa kuluttajille jatkossakin.

Sitä hän ei kiellä, etteivätkö maailmantilanne ja nousevat tuotantopanosten kustannukset huolettaisi.

– Sähkön hinta ja riittävyys mietityttää, sillä broilerituotanto on täysin sidottu sähköön. Hallissa kaikki toimii sähköllä, joten huoltovarmuus on tärkeässä osassa tälläkin alalla. Saa nähdä, minkälaiset kustannukset ovat ensi keväänä.