Rullahiihtorata viimeisteltynä

Salla Kurikka

Kiuaskallion rullahiihtoradan ampumakatoksen takaa kulkeva osuus on saanut heinäkuussa asfalttipinnan. Rata saa käyttäjiltään kehuja sekä kaupunki kiitosta radan hyvästä hoidosta.

Jalasjärven Jalaksen vuonna 2015 alkuun laittama rullahiihtoradan asfaltointihanke on tänä syksynä saatettu viimein päätökseen.

Alun perin suunnitelmana oli toteuttaa radan asfaltointi sekä siihen liittyvät maarakennus- ja salaojitustyöt täysin urheiluseuran omana hankkeena.

Lopulta Jalasjärven kunnan kanssa päädyttiin kuitenkin siihen, että kunta toteuttaa hankkeen omana työnään. Ensimmäinen osuus, eli suurin osa ampumaradan ympäristössä olevasta asfaltoidusta radasta, valmistui lähes kymmenen vuotta sitten.

Tänä syksynä ampumakatoksen takaosakin päällystettiin. Jalasjärven Jalaksen puheenjohtaja Jarmo Alajoki toteaa rullahiihtoradan täydentävän Kiuaskallion monipuolisia liikuntapalveluja sekä parantavan lajiharrastajien harjoittelumahdollisuuksia.

– Lisälenkin päällystäminen katoksen takaa on etenkin turvallisuusnäkökulmasta tärkeä lisä.

Katoksen edestä kulkeminen on ollut vaarallista, mikäli ampumaradalla on ollut samaan aikaan harjoitukset.

Johanna Kriikkula ja tytär Siiri Kriikkula ovat rullahiihtoradan aktiivisia käyttäjiä. Keskimäärin he käyvät radalla hiihtämässä 2–3 kertaa viikossa.

– Parhaina viikkoina on tullut käytyä viisikin kertaa.

Siiri harrastaa yleisurheilua, hiihtoa, suunnistusta, ampumahiihtoa ja -juoksua. Rullahiihto tukee hänen lajiharjoitteluaan hyvänä oheisharjoitteluna.

– Tällä saa voimaa yläkroppaan ja keskivartaloon. Lisäksi tulee harjoiteltua muutakin kuin juoksua.

Kurikan kaupunki on puhdistanut asfaltoitua rullahiihtorataa syksyisin ja keväisin. Rata on suksen alla liukas, mikäli siinä on esimerkiksi neulasia tai lehtiä.

– Asfaltti on tasainen ja hyvälaatuinen, Johanna kiittelee.

– Etenkin vanha osuus on hyvässä kunnossa eikä siinä ole halkeamia havaittavissa. Pohjat on tehty tosi hyvin.

Rullahiihtäjän turvallisuuden näkökulmasta katsottuna asfaltin tulee olla paitsi ehjä, myös puhdas roskista ja kivistä.

– Railo tiessä, paikkausaine tai pienikin kivi saattavat aiheuttaa hiihtäjälle äkkipysähdyksen ja kaatumisvaaran.

Johannan mukaan edellä mainitut ovat syitä, miksi keskusta-alueella ei rullahiihdetä.

Hän on tyytyväinen rullarataan, jossa voi hiihtää pelkäämättä vastaantulijoita tai muita yllättäviä tekijöitä. Tämä edellyttää sitä, että käyttäjät pysäköivät kulkuneuvonsa parkkipaikalle eivätkä aja rullahiihtoradan läpi. Autot sekä niiden renkaissa kulkeutuvat roskat ja kivet aiheuttavat hiihtäjille tarpeettomia vaaratilanteita. Toisin kuin rullaluistimissa, rullasuksissa ei ole jarruja.

Johanna kertoo, että radalla hiihtäessä hänen vauhtinsa alamäkeen laskettaessa saattaa kiihtyä 35 kilometriin tunnissa ja tasaisellakin se on 20 km/h. Tällainen nopeus saattaa yllättää autoilijat.

Asfaltoitu lenkki on pituudeltaan kilometrin mittainen.

– Tämä on myös lapsille pihoja ja teitä parempi paikka harjoitella esimerkiksi rullaluistelua.

Etelä-Pohjanmaalla asfaltoitu rullarata ampumaradan yhteydessä on harvinaisuus. Jalasjärvellä ratakokonaisuus mahdollistaa jatkossa muun muassa rulla-ampumahiihtokisojen järjestämisen.

– On mahtavaa, kun kaupunki satsaa tällä tavalla erilaisiin harjoittelumahdollisuuksiin.