Talousarviolle kiitoksia,

leirikeskuksesta äänestettiin

Sari Haapala

Seinäjoen vuoden 2027 ylijäämäinen talousarvio sai kaupunginvaltuustolta kehuja. Runsaasti puheenvuoroja kokouksessa kirvoitti kaupungin omistama Kessulan leirikeskus, jonka kunnostusmäärärahoista lopuksi äänestettiin. Plompsis ry:lle lupailtiin määrärahaa toimintaan myös jatkossa.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2027 talousarvion ilman soraääniä. Samassa yhteydessä hyväksyttiin taloussuunnitelma vuosille 2028–2030.

Ryhmäpuheenvuoroissa talousarviota kiiteltiin vuorotellen. Pykälän käsittelyn alkajaisiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari (kesk.) totesi, että Seinäjoki investoi ensi vuonna muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin sekä kaupungin kehittämiseen veroprosenttia korottamatta. Valtuusto päätti pitää tuloveroprosentin ensi vuonnakin 9,2:ssa, myös kiinteistövero säilyy ennallaan.

Kivisaari huomautti, että Rakson osalta on tehty jo leijonanosa.

– Ratakierrostermein: olemme kaartamassa loppusuoralle, mutta hoidetaan sekin kirivaihe tyylillä.

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä linjasi, että vuoden 2027 talousarviolla kaikki kaupungin talouden tunnusluvut vahvistuvat. Toimintakatteen kasvu on erittäin hillittyä ja lainamäärä vähenee noin viisi miljoonaa euroa. Asukasta kohden vähennys on 143 euroa. Ylijäämää on 5,1 miljoonaa euroa.

– Kaupunki investoi ensi vuonna noin 33 miljoonan euron edestä. Työlistalla on mukana myös uuden uimahallin suunnittelun aloittaminen. Talousarviolla pyritään turvaamaan kaupungin kasvu, palvelut ja investointikyky ilman veronkorotuksia.

Johannes Karhu (kesk.) nosti talousarviosta esiin kolme keskeistä asiaa.

– Ensiksi, talouden suunta on nyt oikea. Toiseksi investoinnit tukevat perheitä, yrityksiä ja kasvua. Kolmanneksi kasvu on hallittua ja yhteisöllistä. Kannustamme jatkamaan määrätietoista sopeutustyötä, priorisoimaan investointeja vaikuttavuuden mukaan ja pitämään elinvoiman sekä yritysten menestyksen päätöksenteon keskiössä.

Jesse Luhtala (kok.) totesi, että lopputuloksesta näkee, että vastuu on tunnistettu joka pöydässä.

– Rakenteellinen sopeutusohjelma etenee loppusuoralle, mutta kustannustietoisuus ei saa päättyä siihen. Se on pysyvä toimintatapa, jota me tarvitsemme.

Luhtala muistutti, että väestörakenne tulee tulevaisuudessa muuttumaan, kun lapsimäärä vähenee ikääntyneiden määrä kasvaa.

– Palveluverkon on elettävä tämän mukana ja siitä tulee varmaan haasteita tuleville vuosille.

Vastuullisesta taloudenpidosta kiitellyt Eetu Lehtola (sd.) totesi heidän vuosi sitten toivoneen pikaista päätöksentekoa uuden uimahallin kanssa.

– Tänään voimme todeta, että alustava kustannusarvio on laadittu ja lopullisesta sijainnista päätämme tänään. Tästä on hyvä jatkaa. Kun uimahallin sijainti on ratkaistu, on aika suunnata katseet merkittävään investointiin, Seinäjoen lukioon.

Lehtola esitti huolenaiheena Kessulan leirikeskuksen peruskorjauksen siirtymisen.

– Kesäsiirtolatoiminnan lakkauttaminen ei saa missään tilanteessa olla vaihtoehto.

Myös Piia Kattelus-Kilpeläinen (kd.) totesi suunnan olevan nyt oikea, mutta peräänkuulutti hyvän työn jatkamista.

– Hyvä tulos ei yksin riitä. Tarvitsemme elinvoimaa, yrityksiä ja työtä.

Laura Ala-Kokon (vihr.) mukaan talousarviossa on onnistuttu yhdistämään kaksi tavoitetta: talouden tasapainottaminen ja toimivien palveluiden turvaaminen.

Kiitoksia vihreät antoivat kaupungin henkilöstösuunnitelmalle, jossa pyrkimyksenä on vähentää määräaikaisia palvelussuhteita ja lisätä vakinaisen henkilöstön osuutta.

Antti Knuuttila (vas.) kehui kaupungin päätöstä olla korottamatta veroja tässä nykytilanteessa täysin oikeana. Hän huomautti kuitenkin, ettei toimintakatteen hyvä kehitys ilman hampaidenkiristystä ole tullut, vaan on vaatinut Raksoa.

– Vaikeita päätöksiä, mutta niiden ansiosta perusopetuksesta ei ole tällä kertaa tarvetta leikata.

Erkki Valtamäki (ps.) luonnehti talousarviota hänen 25-vuotisen valtuustouransa parhaaksi, sillä säästöistä huolimatta siinä on kaikki merkittävä. Hän nosti puheessaan esille Kessulan ja kuvaili sitä meriitiksi, josta on syytä pitää kiinni.

Rahoitusjohtaja Mika Itänen arveli, että kun rakenteellista sopeutusohjelmaa viedään tyylikkäästi maaliin vielä ensi vuonna, sitä ei ehkä tarvita enää vuonna 2028.

– Vahvimmin uudessa kaupunkistrategiassa on näkyvissä se, että olemme ruokapääkaupunki: 16 prosenttia koko Suomen liikevaihdosta tällä alalla tulee Seinäjoelta, Itänen huomautti.

Juha Julmala (kesk.) kysyi, missä maaseudun yrittäjät lapsineen virkistäytyvät ja vastasi, että esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla. Niitä on kuitenkin lakkautettu Peräseinäjoella muun muassa Pastosta ja Juupakylästä, vaikka kyse on hänen mukaansa vain satasien menoeristä per kylä.

– Uskokaamme näihin vahvoihin kyliin ja pohtikaamme kehitystoimia rohkeasti, kuten kaupunkimme arvoihin kuuluu.

Antti Kesseli (kesk.) huomautti, että ensi vuoden talousarviossa tai kolmen seuraavan vuoden taloussuunnitelmassa ei juuri liitoskuntia mainita. Samaan aikaan hyvinvointialue on viemässä viimeisetkin palvelut pois liitoskunnista.

– Kaupungin tehtävä on taata asumisen mahdollisuudet ja mielekkyys myös muualla kuin keskusta-alueella.

Kesseli nosti esille myös kökkätyön merkityksen ja poimi siitä esimerkiksi uimahalli Plompsiksen.

– Sen taustalla toimivan yhdistyksen aktiivisten jäsenten ansiosta jo kertaalleen tyhjätty Koivukaaren uima-allas on jälleen täynnä vettä ja iloisia uimareita.

Kesseli esitti samalla huolensa Plompsiksen tulevasta rahoituksesta ja toivoi, että vuodesta 2028 alkaen sen toimintaa tuetaan 50000 eurolla vuodessa ja että se kirjataan talousarvioon.

– Tällöin toiminnan jatkuvuus voidaan turvata ja sitä pystytään paremmin kehittämään.

Seinäjoen uuden uimahallin sijainti nykyisellä paikallaan sai kokouksessa valtuuston hyväksynnän.

Runsaasti puheenvuoroja käytettiin talousarvion yhteydessä Kessulan leirikeskuksesta. Aki Ruotsala (kd.) ehdotti, että talousarviosta poistetaan kesäsiirtolaan varatut investointimäärärahat, joita on vuodelle 2027 150 000 euroa ja vuodelle 2028 200 000 euroa. Kati Nummensalo (kd.) kannatti ehdotusta, minkä vuoksi siitä äänestettiin. Kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti äänin 42-10.