A-
A+
Sari Haapala
Keskustan tuoreessa, eilen julkistetussa esityksessä vaaditaan datakeskuksilta nykyistä enemmän sitoutumista sähköntuotantoon. Datakeskusten lisäksi etenkin korkeat polttoaineitten hinnat nousivat keskusteluihin, kun Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vieraili viime lauantaina Jalasjärvellä.
Miten paljon sähköhinta nousee datakeskusten vuoksi? Miten paljon tavallinen kuluttaja joutuu siitä vastaisuudessa maksamaan? Siinä aihe, joka askarruttaa tällä hetkellä monia ja teema, joka nousi keskustelunaiheeksi Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen vieraillessa viime lauantaina Jalasjärvellä.
Parhaillaan kuumana käyvä datakeskusbuumi kirvoitti kielenkantoja yleisössä, joka toi esille vahvan huolen sähkön hinnasta. Keskustalla on aiheeseen liittyen uusia esityksiä, jotka se julkisti eilen tiistaina.
– Ihmisten huoli on mielestäni aivan aiheellinen. Keskusta esittää, että datakeskuksilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän sitoutumista sähkön lisätuotantoon. Se lisäksi esitämme niille sähköveron korotusta, Kaikkonen toteaa ja jatkaa:
– Jos tämä buumi jatkuu aivan holtittomana, se tulee johtamaan siihen, että tavallisten suomalaisten sähkölaskut nousevat. Sen vuoksi datakeskusten sähköveroa tulee korottaa ja vastavuoroisesti kotitalouksien sähköveroa asteittain alentaa.
Toinen teema, josta K-Supermarketin pihassa käytiin runsaasti keskusteluja, liittyi polttoaineitten hintoihin. Yleisössä pohdittiin, mikseivät hallituksen viime viikolla tekemät ratkaisut näy käytännössä lainkaan bensapumpuilla. Ainakaan vielä polttoaineitten hinnat eivät ole halventuneet hallituksen tekemästä bensapaketista huolimatta.
– Vähän enemmän ratkaisulta taidettiin odottaa. Kyllähän tämä alkaa olla vaikea tilanne varsinkin niille, jotka joutuvat autolla enemmän liikkumaan, puheenjohtaja pohtii.
Kaikkonen huomauttaa, että kyseistä polttoainepakettia rahoitetaan leikkaamalla perustienpidon rahoituksesta.
– Eli siinä mielessä huonolla tavalla. Perustienpidon määrärahat ovat muutenkin aika matalalla tasolla ensi vuonna. Sen vuoksi tässä on iso riski, että pumpulla hinnat eivät halpene, mutta kuopat teissä syvenevät.
Paikan päälle tullutta yleisöä kiinnosti myös maatalouden vaikea tilanne. Siihen toivottiin pikimmiten ratkaisuja.
– Maatalousyrittäjiä korkeat polttoainekustannukset koskettavat keskeisesti, samoin korkealle kivunneet lannoitteiden hinnat. Ne ovat nousseet isoksi ongelmaksi. Olemme peräänkuuluttaneet, että jonkunlaista vastaantuloa tässä ehdottomasti tarvitaan, että päästäisiin pahimman yli.
– Me olemme tehneet tämän syksyn ainoan välikysymyksen nimenomaan maatalouden ahdingosta. Hallitus on jotakin vastaantuloa lupaillut, mutta nähtäväksi jää, mihin se riittää, Kaikkonen pohtii.
Keskustan yksi tavoite on keventää valtion keskushallintoa.
– Sitä on syytä perata huolella. Pääkaupunkiseudulla on yli sata erilaista virastoa. Ne pitäisi käydä kaikki läpi ja katsoa, onko tämä ihan tarkoituksenmukainen rakenne.
Samalla Keskusta haluaisi siirtää alueiden ihmisiä ja yrityksiä koskevia asioita enemmän alueiden itsensä päätettäväksi.
– Niin, että Etelä-Pohjanmaan asioista päätettäisiin Etelä-Pohjanmaalla.
Kaikkonen nostaa Etelä-Pohjanmaasta puhuttaessa esille petojen kaatoluvat. Niiden tulisi hänen mukaansa olla alueitten päätäntävallassa.
– Alueiden asiat tunnetaan paremmin alueilla kuin Helsingin kabineteissa.
Myös kuntaliitoksiin Keskusta haluaa tarjota toisenlaisen vaihtoehdon kuin moni muu puolue ja virkamiehet, jotka haluavat vähentää kuntien määrää nykyisestä jopa sataan kuntaan ja allekin.
– Me emme kannata sitä, että Helsingissä piirretään Suomen kuntakartta uusiksi ja että sitten sen mukaan mennään. Jos alueilla halutaan itse vapaaehtoisesti tehdä liitoksia, se tietenkin on mahdollista. Meidän vaihtoehtomme on, että katsotaan mieluimmin valtion keskushallinto läpi ja hajautetaan päätösvaltaa alueille, puheenjohtaja tiivistää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Sari Haapala
Keskustan tuoreessa, eilen julkistetussa esityksessä vaaditaan datakeskuksilta nykyistä enemmän sitoutumista sähköntuotantoon. Datakeskusten lisäksi etenkin korkeat polttoaineitten hinnat nousivat keskusteluihin, kun Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vieraili viime lauantaina Jalasjärvellä.
Miten paljon sähköhinta nousee datakeskusten vuoksi? Miten paljon tavallinen kuluttaja joutuu siitä vastaisuudessa maksamaan? Siinä aihe, joka askarruttaa tällä hetkellä monia ja teema, joka nousi keskustelunaiheeksi Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen vieraillessa viime lauantaina Jalasjärvellä.
Parhaillaan kuumana käyvä datakeskusbuumi kirvoitti kielenkantoja yleisössä, joka toi esille vahvan huolen sähkön hinnasta. Keskustalla on aiheeseen liittyen uusia esityksiä, jotka se julkisti eilen tiistaina.
– Ihmisten huoli on mielestäni aivan aiheellinen. Keskusta esittää, että datakeskuksilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän sitoutumista sähkön lisätuotantoon. Se lisäksi esitämme niille sähköveron korotusta, Kaikkonen toteaa ja jatkaa:
– Jos tämä buumi jatkuu aivan holtittomana, se tulee johtamaan siihen, että tavallisten suomalaisten sähkölaskut nousevat. Sen vuoksi datakeskusten sähköveroa tulee korottaa ja vastavuoroisesti kotitalouksien sähköveroa asteittain alentaa.
Toinen teema, josta K-Supermarketin pihassa käytiin runsaasti keskusteluja, liittyi polttoaineitten hintoihin. Yleisössä pohdittiin, mikseivät hallituksen viime viikolla tekemät ratkaisut näy käytännössä lainkaan bensapumpuilla. Ainakaan vielä polttoaineitten hinnat eivät ole halventuneet hallituksen tekemästä bensapaketista huolimatta.
– Vähän enemmän ratkaisulta taidettiin odottaa. Kyllähän tämä alkaa olla vaikea tilanne varsinkin niille, jotka joutuvat autolla enemmän liikkumaan, puheenjohtaja pohtii.
Kaikkonen huomauttaa, että kyseistä polttoainepakettia rahoitetaan leikkaamalla perustienpidon rahoituksesta.
– Eli siinä mielessä huonolla tavalla. Perustienpidon määrärahat ovat muutenkin aika matalalla tasolla ensi vuonna. Sen vuoksi tässä on iso riski, että pumpulla hinnat eivät halpene, mutta kuopat teissä syvenevät.
Paikan päälle tullutta yleisöä kiinnosti myös maatalouden vaikea tilanne. Siihen toivottiin pikimmiten ratkaisuja.
– Maatalousyrittäjiä korkeat polttoainekustannukset koskettavat keskeisesti, samoin korkealle kivunneet lannoitteiden hinnat. Ne ovat nousseet isoksi ongelmaksi. Olemme peräänkuuluttaneet, että jonkunlaista vastaantuloa tässä ehdottomasti tarvitaan, että päästäisiin pahimman yli.
– Me olemme tehneet tämän syksyn ainoan välikysymyksen nimenomaan maatalouden ahdingosta. Hallitus on jotakin vastaantuloa lupaillut, mutta nähtäväksi jää, mihin se riittää, Kaikkonen pohtii.
Keskustan yksi tavoite on keventää valtion keskushallintoa.
– Sitä on syytä perata huolella. Pääkaupunkiseudulla on yli sata erilaista virastoa. Ne pitäisi käydä kaikki läpi ja katsoa, onko tämä ihan tarkoituksenmukainen rakenne.
Samalla Keskusta haluaisi siirtää alueiden ihmisiä ja yrityksiä koskevia asioita enemmän alueiden itsensä päätettäväksi.
– Niin, että Etelä-Pohjanmaan asioista päätettäisiin Etelä-Pohjanmaalla.
Kaikkonen nostaa Etelä-Pohjanmaasta puhuttaessa esille petojen kaatoluvat. Niiden tulisi hänen mukaansa olla alueitten päätäntävallassa.
– Alueiden asiat tunnetaan paremmin alueilla kuin Helsingin kabineteissa.
Myös kuntaliitoksiin Keskusta haluaa tarjota toisenlaisen vaihtoehdon kuin moni muu puolue ja virkamiehet, jotka haluavat vähentää kuntien määrää nykyisestä jopa sataan kuntaan ja allekin.
– Me emme kannata sitä, että Helsingissä piirretään Suomen kuntakartta uusiksi ja että sitten sen mukaan mennään. Jos alueilla halutaan itse vapaaehtoisesti tehdä liitoksia, se tietenkin on mahdollista. Meidän vaihtoehtomme on, että katsotaan mieluimmin valtion keskushallinto läpi ja hajautetaan päätösvaltaa alueille, puheenjohtaja tiivistää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely
A-
A+
Sari Haapala
Keskustan tuoreessa, eilen julkistetussa esityksessä vaaditaan datakeskuksilta nykyistä enemmän sitoutumista sähköntuotantoon. Datakeskusten lisäksi etenkin korkeat polttoaineitten hinnat nousivat keskusteluihin, kun Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vieraili viime lauantaina Jalasjärvellä.
Miten paljon sähköhinta nousee datakeskusten vuoksi? Miten paljon tavallinen kuluttaja joutuu siitä vastaisuudessa maksamaan? Siinä aihe, joka askarruttaa tällä hetkellä monia ja teema, joka nousi keskustelunaiheeksi Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen vieraillessa viime lauantaina Jalasjärvellä.
Parhaillaan kuumana käyvä datakeskusbuumi kirvoitti kielenkantoja yleisössä, joka toi esille vahvan huolen sähkön hinnasta. Keskustalla on aiheeseen liittyen uusia esityksiä, jotka se julkisti eilen tiistaina.
– Ihmisten huoli on mielestäni aivan aiheellinen. Keskusta esittää, että datakeskuksilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän sitoutumista sähkön lisätuotantoon. Se lisäksi esitämme niille sähköveron korotusta, Kaikkonen toteaa ja jatkaa:
– Jos tämä buumi jatkuu aivan holtittomana, se tulee johtamaan siihen, että tavallisten suomalaisten sähkölaskut nousevat. Sen vuoksi datakeskusten sähköveroa tulee korottaa ja vastavuoroisesti kotitalouksien sähköveroa asteittain alentaa.
Toinen teema, josta K-Supermarketin pihassa käytiin runsaasti keskusteluja, liittyi polttoaineitten hintoihin. Yleisössä pohdittiin, mikseivät hallituksen viime viikolla tekemät ratkaisut näy käytännössä lainkaan bensapumpuilla. Ainakaan vielä polttoaineitten hinnat eivät ole halventuneet hallituksen tekemästä bensapaketista huolimatta.
– Vähän enemmän ratkaisulta taidettiin odottaa. Kyllähän tämä alkaa olla vaikea tilanne varsinkin niille, jotka joutuvat autolla enemmän liikkumaan, puheenjohtaja pohtii.
Kaikkonen huomauttaa, että kyseistä polttoainepakettia rahoitetaan leikkaamalla perustienpidon rahoituksesta.
– Eli siinä mielessä huonolla tavalla. Perustienpidon määrärahat ovat muutenkin aika matalalla tasolla ensi vuonna. Sen vuoksi tässä on iso riski, että pumpulla hinnat eivät halpene, mutta kuopat teissä syvenevät.
Paikan päälle tullutta yleisöä kiinnosti myös maatalouden vaikea tilanne. Siihen toivottiin pikimmiten ratkaisuja.
– Maatalousyrittäjiä korkeat polttoainekustannukset koskettavat keskeisesti, samoin korkealle kivunneet lannoitteiden hinnat. Ne ovat nousseet isoksi ongelmaksi. Olemme peräänkuuluttaneet, että jonkunlaista vastaantuloa tässä ehdottomasti tarvitaan, että päästäisiin pahimman yli.
– Me olemme tehneet tämän syksyn ainoan välikysymyksen nimenomaan maatalouden ahdingosta. Hallitus on jotakin vastaantuloa lupaillut, mutta nähtäväksi jää, mihin se riittää, Kaikkonen pohtii.
Keskustan yksi tavoite on keventää valtion keskushallintoa.
– Sitä on syytä perata huolella. Pääkaupunkiseudulla on yli sata erilaista virastoa. Ne pitäisi käydä kaikki läpi ja katsoa, onko tämä ihan tarkoituksenmukainen rakenne.
Samalla Keskusta haluaisi siirtää alueiden ihmisiä ja yrityksiä koskevia asioita enemmän alueiden itsensä päätettäväksi.
– Niin, että Etelä-Pohjanmaan asioista päätettäisiin Etelä-Pohjanmaalla.
Kaikkonen nostaa Etelä-Pohjanmaasta puhuttaessa esille petojen kaatoluvat. Niiden tulisi hänen mukaansa olla alueitten päätäntävallassa.
– Alueiden asiat tunnetaan paremmin alueilla kuin Helsingin kabineteissa.
Myös kuntaliitoksiin Keskusta haluaa tarjota toisenlaisen vaihtoehdon kuin moni muu puolue ja virkamiehet, jotka haluavat vähentää kuntien määrää nykyisestä jopa sataan kuntaan ja allekin.
– Me emme kannata sitä, että Helsingissä piirretään Suomen kuntakartta uusiksi ja että sitten sen mukaan mennään. Jos alueilla halutaan itse vapaaehtoisesti tehdä liitoksia, se tietenkin on mahdollista. Meidän vaihtoehtomme on, että katsotaan mieluimmin valtion keskushallinto läpi ja hajautetaan päätösvaltaa alueille, puheenjohtaja tiivistää.
Ajankohtaista
Uusimmat
Kysely