Kolme äänestystäkin piti vuodeosastopäätöksen ennallaan

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto äänesti maanantaina kolmeen otteeseen vuodeosastoihin liittyen. Päätös pysyi edelleen samana.

Terhi Rintala

Vuodeosastopäätöksen merkityksestä kertoi se, että mistään muusta asiasta Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto ei ole olemassaolonsa aikana äänestänyt yhtä monta kertaa. Jo joulukuussa 2025 valtuusto äänesti monivaiheisen kokouksen jälkeen äänin 32–27, että Jalasjärven, Kurikan, Ilmajoen ja Lapuan vuodeosastot lakkautetaan. Helmikuussa sama päätös syntyi äänin 31–28. Vaasan hallinto-oikeus kumosi jälkimmäisen päätöksen menettelytapavirheen vuoksi, kun Kati Ojaniemi ja Olavi Kandolin oli määrätty esteellisiksi asian käsittelyyn.

Kun asia palasi jälleen aluevaltuuston käsittelyyn, hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen perusteli sitä kolmella asialla.

– Mikä on muuttunut? Olemme arviointimenettelyssä, Lapuan kiinteistön kunto on selvinnyt kaupungin omissa tutkimuksissa, ja osastot on jo pääosin lopetettu ja henkilöstö sijoitettu uudelleen.

Valtuutettu Olavi Kandolin (kesk.) esitti heti pykälän aluksi, että palveluverkko palautettaisiin pikaisesti uudelleen valmisteluun. Kandolin perusteli esitystään sillä, että hallinto-oikeus palautti syyskuussa vuoden 2025 rahoituspäätöksen takaisin ministeriölle.

– Meidän vuosittaiseen rahoitukseemme voi tulla kymmenien miljoonien muutos, joka voi olla jopa 20 miljoonaa euroa vuositasolla.

Kandolinin esitys sai kannatusta useilta aluevaltuutetuilta. Äänin 33–26 aluevaltuusto päätti kuitenkin jatkaa asian käsittelyä.

Sen jälkeen Kandolin ehdotti koko palveluverkkopäätöksen pöydälle jättämistä eli asian käsittelyä myöhemmin. Kandolin toivoi, että asiaa käsiteltäisiin samalla, kun talousarviokäsittelyn yhteydessä päätetään sote-keskusten määrästä. Esitys pöydällejätöstä kaatui äänin 44–15.

Kolmanteen äänestykseen asian vei helmikuisesta vuodeosastopäätöksestä hallinto-oikeuteen valituksen tehnyt Hannu Akkanen (ps.), joka istui nyt itse aluevaltuuston kokouksessa varavaltuutettuna. Hän esitti aluehallituksen pohjaesityksen hylkäämistä ja jo lakkautettujen vuodeosastojen toimintojen palauttamista. Akkanen olisi etsinyt tilalle vaihtoehtoisia säästöjä. Esitys kaatui äänin 43–16.

Eriävän mielipiteensä kirjauttivat pöytäkirjaan Helena Lahtinen, Harri Koskela, Olavi Kandolin, Piia Kattelus-Kilpeläinen, Marcus Toppari, Hanna Peräaho, Sari Oja-Lipasti, Jouni Vallin, Juha-Matti Kiviluoma, Helena Rahkola, Esa Niemistö, Hannu Akkanen ja Kati Ojaniemi.

Ennen äänestyksiä Jouni Vallin (ps.) kaipasi selvitystä siitä, millaista säästöä vuodeosastojen lakkauttamisella oli saatu aikaan.

– Tänä vuonna on kertynyt noin 2 miljoonan euron säästöt. Luvussa eivät vielä ole mukana Ilmajoki ja Kurikka, Järvinen vastasi.

Ilmajoella on toiminut viiden viikon ajan uusi arviointiyksikkö. Kurikan vuodeosasto on tarkoitus lopettaa viimeisenä. Sen takarajana on 15. marraskuuta.

Akkasen esitys kirvoitti myös eriäviä mielipiteitä juuri lakkautettujen osastojen palauttamisen vuoksi.

– On houkutteleva ajatus palauttaa osastot ja kääntää kelloa taaksepäin. Jos päätöksiä ruvettaisiin muuttamaan, seurauksena olisi aikamoinen mylläkkä ja toiminta hidastuisi, Margit Parkkamäki (sd.) arvioi.

– Henkilökunta on meihin tosi väsynyt, kun päätöksiä viedään edestakaisin. En minäkään tästä tykkää, mutta kun meillä on se 120 miljoonaa alijäämää ja pari hassua vuotta sen hoitamiseen, Helena Tuuri-Tammela (kesk.) tuskastui.

Aluevaltuuston kokouksessa oli rinnakkain kaksi eri tasoa. Valtuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) evästi jo kokouksen aluksi, että arviointiryhmän viimeisimmän kokouksen esityksiä käsiteltäisiin vasta maanantaina 9. marraskuuta pidettävässä valtuuston talous- ja palveluverkkoseminaarissa. Näissä esityksissä maakunnan sote-palvelut keskitettäisiin viiteen sote-keskukseen ja Kurikan sote-asemalle.

– Se (esitys) ei ole tänään varsinaisesti listalla. Vaikka lista herättää miljoonia kysymyksiä, yritetään pysyä niissä aiheissa, joita tänään on varsinaisella listalla.

Risikon toiveessa oli vaikea pysyä, sillä pitkin kokousta sivuttiin väkisinkin viimeisimpiä esityksiä. Tero Järvinen muistutti, että hyvinvointialueen sopeutustarve on melkoinen.

– Meillä on reilut 120 miljoonaa kattamatonta alijäämää. Ensi vuonna pitäisi saada 25–30 miljoonaa ylijäämäinen tulos, jotta alijäämät saadaan katettua vuoteen 2030 mennessä. Mitä nopeammin pystymme tekemään sopeutustoimia, sitä helpompia tulevat vuodet ovat.

Pitkä vääntö oli myös siitä, mikä ero on suosituksella ja toimenpide-ehdotuksella. Käytännössä siis siitä, miten sitovia arviointiryhmän esittämät asiat ovat. Hallintojohtaja Regina Ollila korosti, että näistä kahdesta toimenpide-ehdotuksen juridinen merkitys on sitovampi. Konsernipalvelujohtaja Tommi Niemi painotti, että arviointimenettely rajoittaa päätöksentekoa.

– Kyse on siitä, noudatetaanko lakia vai ei. Ei siitä, tehdäänkö poliittista harkintaa.

Hannu Akkanen haastoi Niemen laintulkintaa.

– Laissa ei sanota, että arviointiryhmän esitykset on hyväksyttävä muuttumattomina.

Niemi muistutti, että ellei talous oikene, ministeriön ei enää tarvitse tehdä uutta päätöstä toisesta arviointimenettelystä.

– Se voidaan käynnistää välittömästi.